Kantelu 3.9.2013
Kantelija on Ylen toimittaja, joka kirjoitti valokuvataiteilijan pyynnöstä tekstin tämän tuleville nettisivuille. Kotkalainen ilmaisjakelulehti Ankkuri julkaisi tekstin ilman kantelijan lupaa samaisen valokuvaajan näyttelyn esittelyn yhteydessä.
Tapahtumain kulku on kantelijan kertoman mukaan seuraavanlainen:
Kotkalainen valokuvataiteilija pyysi kantelijaa tekemään tekstin hänen nettisivuillaan julkaistavaan kuvasarjaan. Sama kuvasarja oli ennen sitä esillä kotkalaisessa galleriassa. Kuvaaja oli tulostanut tekstin näyttelyn sivupöydälle muun materiaalin joukkoon. Viikko avajaisten jälkeen, 28.8.2013, kantelijan teksti hänen nimellään varustettuna julkaistiin Ankkurissa lehden kuvataidekritiikkinä. Lehti ei kantelijan mukaan ollut häneen missään yhteydessä ennen eikä jälkeen julkaisun, joten julkaisulupia ei pyydetty eikä annettu.
Kantelija ei keksi, mitä Journalistin ohjeiden kohtaa lehti olisi rikkonut, mutta silti hänellä on tunne, että Ankkuri on rikkonut hyvää journalistista tapaa. Kantelija kertoo olleensa 36 vuotta Ylen toimittaja, eikä hän halua olla Ankkurin toimittaja, eikä hän myöskään halua, että Ankkuri antaa lukijoilleen sellaisen kuvan. Kantelija pohtiikin, voisiko Journalistin ohjeisiin lisätä kohdan, joka edellyttäisi, että mikäli joku toimituksen ulkopuolelta haalittu teksti julkaistaan toimituksen omana tekstinä, siihen pitäisi saada tekstin kirjoittajan suostumus.
Ankkurin vastaus 1.10.2013
Päätoimittaja Petri Piipari vastaa, että kaupunkilehti Ankkuri laati uutisjutun kotkalaisen valokuvataiteilijan merkittävästä näyttelystä. Juttua ei ollut tarkoitettu taidearvosteluksi. Teksti laadittiin taiteilijan toimitukseen 21.8.2013 sähköpostitse lähettämän viestin pohjalta. Se tulkittiin lehdistötiedotteeksi.
Kantelijan teksti muodosti keskeisimmän osan valokuvataiteilijan lähettämästä sanallisesta tiedotemateriaalista. Koska lopullisessa lehtijutussa lainattiin lähes suoraan kantelijan tekstiä, hänen nimensä merkittiin päätoimittajan vastauksen mukaan jutun editointivaiheessa jutun alle.
Päätoimittaja kirjoittaa, että pienen toimituksen kiireisessä työprosessissa tekstin käyttöoikeus jäi varmistamatta. Toimitus oletti, että koska teksti oli kiinteä osa lehden monivuotisen yhteistyökumppanin lähettämää tiedotetta, se olisi tavanomaiseen tapaan lainattavissa uutisen yhteydessä. Kaupunkilehti Ankkuri teki päätoimittajan mukaan virheen jättäessään varmistamatta tekstin vapaan käyttöoikeuden kantelijalta.
Ratkaisu
Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7).
Kiistattomat tosiasiat ovat seuraavat: Kantelija kirjoitti tekstinsä taiteilijan valokuviin. Tekstin alla oli kantelijan nimi. Taiteilija lähetti toimitukseen sähköpostitse kutsun näyttelyn avajaisiin ja sen mukana kantelijan tekstin. Ankkuri julkaisi näyttelystä valokuvan ja kantelijan tekstin lähes alkuperäisessä muodossaan. Lehdessä julkaistun tekstin alla oli kantelijan nimi.
Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen mukaan ”Neuvosto ja puheenjohtaja perustavat ratkaisunsa vapaan harkintansa mukaan Journalistin ohjeisiin, sen liitteisiin ja muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin”.
Ankkuri käytti tekstiä siinä yhteydessä, johon se oli alun perin kirjoitettu ja tarkoitettu eli valokuvataiteilijan kuvien esittelyssä. Toimitus sai tekstin näyttelykutsun mukana, eikä tekstin käyttöä ollut rajoitettu millään tavoin. Myös kirjoittajan nimi oli asianmukaisesti mainittu tekstin yhteydessä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ankkuri ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.