Kantelu 23.11.2012
Kantelun kohteena on 22.11.2012 julkaistu juttu ”Kohu 9-vuotiaan tytön tapauksesta – ”Musiikin lataaminen vahingossa on mahdotonta”. Siinä lainattiin kommentteja, jotka laittomasta lataamisesta syytetyn tytön isä oli aikaisemmin kirjoittanut Facebookiin. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) oli isän kanssa eri mieltä. Sen näkemykset oli poimittu lehteen keskuksen verkkosivuilta.
Lehdessä kirjoitettiin muun muassa, että BitTorrent-tekniikalla lataaminen vaatii asiakasohjelman asentamista ja että vahingossa lataaminen on lähes mahdotonta. Tämä ei kantelijan mukaan pidä paikkaansa, sillä BitTorrent-lataaminen onnistuu ilman ilman erillistä asiakasohjelmaa esimerkiksi Opera-nettiselaimella. Kantelijan mielestä lehden johtopäätös, jonka mukaan tiedostoja ei voi ladata vahingossa, perustui virheellisille väittämille.
Lehden toisena virheenä kantelija pitää väitettä, jonka mukaan BitTorrent-tekniikkaa käyttävä lataaja automaattisesti jakelee aineistoa myös muille käyttäjille. Kantelijan mielestä ladattujen tiedostojen automaattinen jakelu riippuu käytetystä ohjelmistosta ja sen asetuksista.
Hän moittii lehteä siitä, että jutussa ei haastateltua asiantuntijoita, jotka olisivat voineet korjata tekniikkaan liittyvät virheet. Sen sijaan lehti käytti kantelijan mukaan päälähteenään kritiikittömästi TTVK:ta, vaikka keskuksella oli asiassa hyötymistarkoitus.
Kantelija lähetti korjauspyynnön palautteena lehden nettisivujen kautta ja kertoi näkemyksensä lisäksi uutista kommentoivassa nettikeskustelussa. Virheitä käsiteltiin hänen mukaansa myös kymmenissä muissa nettikommenteissa.
Aamulehden vastaus 21.10.2012
Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan lehti on julkaissut yhdeksänvuotiaan tytön väitettyyn laittomaan kopiointiin liittyen ainakin kaksi verkkouutista ja viisi lehtikirjoitusta. Aihetta on hänen mielestään käsitelty monipuolisesti ja tapauksen kehitysvaiheet on uutisoitu tarkasti. Kantelun kohteena olevassa uutisessa kerrottiin Aamulehden lukijoille ensimmäisen kerran
TTVK:n lapseen kohdistuvasta korvausvaatimuksesta. Päätoimittaja katsoo, että oli hyvän journalistisen tavan mukaista esittää sekä TTVK:n että epäillyn tytön isän mielipiteet tapauksesta.
Kantelun kohteena olevan jutun yhteydessä julkaistiin uutisjutun kirjoittaneen toimittajan kommentti, jossa aihetta käsiteltiin Jokisen mukaan erittäin monipuolisesti. Lehti tarjosi myös laajasti tilaa asiasta keskustelemiseen.
”Vaikka TTVK on piratismin kannattajille lähes kirosana, sitä voi pitää asiantuntijaorganisaationa, joka vastaa omista lausunnoistaan siinä kuin esimerkiksi Teosto ry.”, Jokinen kirjoittaa.
TTVK:n lausuntoihin pitää hänen mielestään suhtautua kriittisesti, mutta lausunnot ovat keskeinen osa tekijänoikeuksista käytävää keskustelua. Aamulehti pyrki uutisoimaan sekä TTVK:n että epäillyn lapsen isän näkemykset mahdollisimman neutraalisti.
Torrent-teknologian ominaisuuksiin kuuluu päätoimittajan mielestä ladattavan materiaalin automaattinen jakaminen. Kuinka moni ymmärtää mennä asetuksiin poistamaan ohjelmasta tämän ominaisuuden, hän ihmettelee. Uutisessa todettiin, että ”[Torrent-]tekniikan suosio perustuu pääsääntöisesti siihen, että aineistoa itselleen lataava henkilö jakaa samalla muille käyttäjille jo saamansa aineiston”. Jokinen painottaa sanaa ”pääsääntöisesti”.
Jokinen myöntää, että tiedostojen lataaminen ei vaadi aina erillisen asiakasohjelman lataamista
omalle koneelle, vaan Opera-selain sisältää tällaisen ominaisuuden jo valmiiksi. Kuitenkin esimerkiksi Aamulehden AL.fi-palvelun latauksista vain kolme prosenttia tehdään
Operalla. Muissa selaimissa (97 %) asiakasohjelma pitäisi päätoimittajan mielestä ladata erikseen. Tällaiset yksityiskohdat ovat selvinneet toimitukselle vasta uutisen julkaisemisen jälkeen, ja niitä on Jokisen mukaan tuotu esiin myöhemmin Aamulehden sivuilla.
Lehti ei päätoimittajan mukaan arvioinut, että vahingossa lataaminen olisi mahdotonta, vaan spekulaatio esitettiin TTVK:n tiedotteessa. Hän pitää tietoa oleellisena lukijoiden kannalta. Hänen mielestään lukijoille kerrottiin, että lataaminen voi tapahtua myös sattumalta; toimittaja nimittäin kirjoitti, kuinka lataamisen voi nähdä myös ”todella jo surkeiden sattumusten sarjana”. Jokinen kuitenkin korostaa, ettei toimitus tiedä vieläkään varmasti, tapahtuiko lataaminen todella vahingossa. ”Journalistin pitää kavahtaa absoluuttisia totuusvaatimuksia samoin kuin teknis-aatteellista saivartelua”, päätoimittaja toteaa.
Ratkaisu
Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). 20. Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).
Lehden verkkosivuilla julkaistu juttu kertoi laajaa kohua herättäneestä tapauksesta, jossa musiikkia tietokoneelle ladannutta lasta epäiltiin tekijänoikeusrikoksesta ja hänen isältään perättiin korvauksia. Asia on sittemmin sovittu osapuolten kesken. Uutisessa siteerattiin isän Facebook-kommentteja sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivuja. Lisäksi siinä lainattiin muusikko Maija Vilkkumaan Facebook-päivitystä. Pääjutun yhteydessä oli linkit kahteen muuhun kirjoitukseen, joista toinen oli seuraavana päivänä julkaistu toimittajan kolumni ”Laittomiakin vahinkoja sattuu” ja toinen sisälsi tarkempaa tietoa isän kokemuksista ja muusikoiden näkemyksistä.
Jutun painotus oli TTVK:n tulkinnoissa, vaikka jutussa kerrottiin myös tytön isän kommenteista. Väite vahingossa lataamisen mahdottomuudesta tuli juuri TTVK:sta, mikä tehtiin lukijoille selväksi otsikon sitaattimerkeilläkin. Jutun tekniset yksityiskohdat liittyivät tähän väitteeseen. Lukijat myös tiesivät uutisen perusteella, että kyseinen järjestö oli osapuoli kesken olevassa kiistassa.
Sellainen arvio, että lataaminen ei voisi koskaan tapahtua vahingossa, oli kuitenkin virheellinen. Arvion kategorisuus kyseenalaistettiin pääjutun väliotsikossa ”Vahinko on lähes mahdoton”. Virheestä myös kerrottiin toimittajan kolumnissa, joka oli liitetty pääjuttuun. ”Ihan sellaisenaan väite on väärä”, kolumnissa kirjoitettiin. Kolumnisti myös arvosteli TTVK:n toimintaa. Vaikka juttukokonaisuus sisälsi ristiriitaisia tietoja, lukijoille annettiin riittävästi mahdollisuuksia päätellä, että järjestön tekniikkaan liittyvä väite oli ehdottomuudessaan virheellinen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.