5032/SL/12

Langettava

Uutinen kertoi nuorten kannabiksen käyttämisestä. Se sisälsi olennaisen virheen.

Kantelu 19.10.2012

Kantelijan mielestä 9.10.2012 julkaistun jutun ”Polisen påminner: cannabis är olagligt” (Poliisi muistuttaa: kannabis on laitonta) faktalaatikossa oli kaksi olennaista virhettä. Juttu kertoi nuorten kannabiksen käyttämisestä Loviisan alueella ja esitteli porvoolaisen ammattiopiston rehtorin ja opiskelijoiden näkemyksiä asiasta.

Kantelijan mukaan lehti oli väärässä, kun se kirjoitti, että kannabis on Suomen toiseksi yleisin päihde alkoholin jälkeen. Hän vetoaa Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimukseen vuodelta 2010. Siinä kirjoitettiin, että työikäisistä naisista 16 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia tupakoi päivittäin. Huumetilanne Suomessa 2011 -julkaisu puolestaan arvioi kannabiksen käyttäjien määrän neljäksi prosentiksi. Kantelija siteeraa THL:n tutkimusta Rökfri ut i arbetslivet ja pitää selvänä, että tupakan nikotiini luokitellaan huumeeksi.

Faktalaatikossa todettiin myös, että kaikista rikoksista tulee merkintä rikosrekisteriin. Kantelijan mielestä tämä ei pidä paikkaansa. Hän käyttää perusteluna Oikeusrekisterikeskusta, joka on luetteloinut rikosrekisterimerkintään johtavat rangaistukset. Esimerkiksi useimmista sakkorangaistuksista ei jää jälkeä rikosrekisteriin.

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan virheet, mutta lehti ei ole tähän suostunut.

Hufvudstadsbladetin vastaus 27.11.2012

Päätoimittaja Jens Berg vastaa, että lehti olisi voinut ottaa nikotiinin mukaan tavallisimpien päihteiden listalle. Laajennetulle listalle voisivat kuulua myös paljon kofeiinia sisältävät juomat. Lehti päätti kuitenkin keskittää näkökulmansa kannabikseen eikä muihin päihteisiin. Berg kirjoittaa, että faktalaatikkoon tiivistetään teeman kannalta olennaisimmat asiat ja jätetään pois sellaiset seikat, joita voi pitää itsestäänselvyyksinä. Tupakka kuitenkin mainittiin itse artikkelissa.

Berg viittaa Nuorten terveystapa 2011 -tutkimukseen: tupakoivien 14–18-vuotiaiden nuorten osuus on laskenut 16 prosenttiin. THL:n kansallisen kouluterveystutkimuksen mukaan puolestaan 22 prosenttia ammattiopistojen ja 16 prosenttia lukioiden opiskelijoista on kokeillut kannabista ainakin yhden kerran. Päätoimittajan mukaan on sattumanvaraista, minkälaisia totuusväitteitä eri-ikäisten nuorten stimulanttikokemuksista esitetään. Tulokset voivat vaihdella eri aikoina ja valitun tutkimusnäkökulman perusteella. Hufvudstadsbladetin artikkelissa poliisi ja opettajat kertoivat oman näkemyksensä nuorten kannabisasenteiden muuttumisesta. Berg korostaa, että keskeinen teema ei ollut kannabiksen, alkoholin, tupakan tai vastaavien käytön yleisyyden vertailu.

Päätoimittaja myöntää, että jutun muotoilu rikosrekisteristä oli huono. Se perustui uutista varten haastatellun poliisin lausumaan. Hänen oletettiin viittaavan lakiin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, ei rikosrekisteriin, vaikka faktalaatikossa niin sanottiinkin.

Bergin mielestä lehti ei kuitenkaan syyllistynyt vakavaan laiminlyöntiin. Hänestä kysymys ei ollut olennaisesta virheestä Journalistin ohjeiden tarkoittamassa mielessä, vaan pienemmän mittaluokan epätarkkuudesta.

Ratkaisu

Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

Jutussa kerrottiin poliisin järjestävän Loviisassa tiedotustilaisuuden, jonka aihe oli kaupungissa paljastunut kannabisvyyhti (cannabishärva). Uutisessa kuultiin poliisia ja annettiin vanhemmille ohjeita, jos he epäilevät lastensa käyttävän huumeita. Porvoolaisen ammattioppilaitoksen rehtori kertoi koulun tavasta puuttua oppilaiden huumeiden käyttöön. Kaksi koulun oppilasta kuvaili omaa suhtautumistaan huumeisiin. Jutun faktalaatikkoon ”Tavallisimmin sakkoja” (Böter vanligast) tiivistettiin neljä väitettä kannabiksen käyttämisestä, kasvattamisesta ja hallussapidon oikeudellisista seuraamuksista. Siinä kerrottiin, että alle 50 kannabisgramman hallussapidosta seuraa oikeuskäytännön mukaan päiväsakkoja, mutta yli kilon hallussapidosta tuomitaan vankilaan. Lopuksi todettiin, että kaikista rikoksista jää jälki rikosrekisteriin (”Samtliga brott lämnar spår i straffregistret”.)
Päihteitä voi luokitella erilaisin kriteerein. Sen takia lehti voi päätösvaltansa puitteissa valita käyttämänsä luokituksen, mutta tässä tapauksessa se oli sisäisesti ristiriitainen. Jos kannabiksen käytön yleisyyttä verrattaan lailliseen päihteeseen, kuten alkoholiin, muutkin lailliset päihteet olisivat voineet olla mukana. Neuvosto ei kuitenkaan pidä tätä asiaa olennaisena virheenä.

Sen sijaan väite, että kaikista rikoksista seuraisi merkintä rikosrekisteriin, oli olennaisesti virheellinen. Virheen merkitys korostui, koska se esitettiin faktalaatikossa. Pelkkiä sakkorangaistuksia ei merkitä rikosrekisteriin. Koska koko jutun kärki oli kannabiksen käytön lainvastaisuudessa, rikoksen seuraamuksiin liittyvä virhe johti lukijan harhaan. Sen lisäksi lehti sai lukijalta tiedon virheestä, jolloin se olisi pitänyt korjata viipymättä. Lehti olisi osoittanut arvostusta yleisöään kohtaan, jos se olisi myöntänyt reilusti virheensä ja julkaissut oikaisun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Riikka Kaihovaara, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Veikko Valtonen ja Heikki Vento.