4976/SL/12

Vapauttava

Haastateltava kertoi jutussa avoimesti elämästään. Hän esitti entisestä puolisostaan ja avioerostaan väitteitä, joita kantelija piti kohtuuttomina. Erosta oli kulunut aikaa, ja entinen puoliso oli jo muuttanut toiselle paikkakunnalle.

Kantelu 27.8.2012

Lehden 19.8.2012 julkaisemassa jutussa ”Yksin muttei yksinäinen” haastateltiin kilpisjärveläistä opettajaa. Haastateltava kertoi jutussa entisestä aviomiehestään, jonka sisar on tehnyt kantelun.

Kantelijan mielestä hänen veljensä on jutusta tunnistettavissa, sillä veljellä ja tämän entisellä vaimolla on sama sukunimi. Nykyisin kantelijan veli asuu Lapissa eri kylällä, mutta sisaren mukaan tunnistamista edesauttaa kylien pienuus. Kaupungeissa eri puolilla Lappia asuu veljen läheisiä ja ystäviä, jotka kantelijan mukaan voivat tunnistaa tämän. Lisäksi veli on ammattinsa takia tunnistettavissa laajemminkin. Kantelijan mukaan juttu on aiheuttanut aikamoista mielipahaa.

Kantelijan mielestä lehden olisi pitänyt kysyä kommenttia hänen veljeltään ja suhtautua kriittisesti entiseen vaimon yksipuoliseen kertomukseen. Hän ei pidä mustamaalaamista tarpeellisena jutun idean kannalta. Kantelija ei pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista, koska hän kertoo arvanneensa, ettei lehti myöntäisi virhettään.

Lapin Kansan vastaus 28.9.2012

Päätoimittaja Antti Kokkonen kirjoittaa, että jutun tarkoitus oli avata yksin asumisen taustoja ja kertoa, että se voi olla oma valinta ja johtaa onnelliseen elämään. Kysymys ei hänen mukaansa ollut uutisjutusta, vaan yhteiskunnallisen ilmiön kuvaamisesta journalismin keinoin. Kokkonen katsoo, että haastateltavan avioeron syy ja hänen tulkintansa siitä olivat olennaista tietoa. Niistä oli tarpeen kertoa haastattelussa, koska se vaikutti myöhemmin haastateltavan sosiaalisiin suhteisiin. Sen sijaan Kokkonen ei pidä haastateltavan entisen miehen kuulemista jutun kannalta olennaisena.

Tietoa alkoholista avioeron taustalla oli merkittävä taustatieto haastateltavan elämäntarinassa, jonka kertomiseen hänellä Kokkosen mielestä oli oikeus. Jutun ei ollut tarkoitus mustamaalata ketään, vaan valottaa yksin asuvan arkea.

Haastateltavan entistä puolisoa ei mainittu jutussa nimeltä. Hän asuu Kokkosen mukaan nykyisin satojen kilometrien päässä Kilpisjärveltä ja erosta on kulunut runsaasti aikaa. Lisäksi jutussa kuvailtiin ex-puolisoa myös myönteisesti: mies oli jotakin suurta ja erilaista.

Kantelija ei pyytänyt oikaisemaan jutun tietoja eikä toimittanut lehteen vastinetta.

Ratkaisu

Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).
Juttu kertoi kahden yksin asuvan naisen elämäntarinat. Toinen heistä kuvaili, missä tapasi ”suuren ja erilaisen” aviomiehensä ja millaista oli sen jälkeen elää Kilpisjärvellä luokanopettajana. Lopulta nainen pohti, millaista on elämä tyhjässä talossa miehen lähdettyä. ”Alkoholi on tuhonnut yli kahdenkymmenen vuoden avioliiton. – – Kyläläiset uskaltavat tulla kylään, kun heidän ei tarvitse pelätä, onko mies juovuksissa ja onko mies kotona”, jutussa kirjoitettiin.

Haastateltava mies oli neuvoston mielestä jutusta tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. Tunnistaminen perustui hänen sukunimensä, entisen kotipaikkansa ja ex-puolisonsa ammatin paljastamiseen. Hänen alkoholinkäyttönsä kerrottiin olleen ongelmallisella tolalla ja herättäneen hämmennystä koko asuinyhteisössä.
Haastateltava kuvasi jutussa omaa elämäänsä ja tulkitsi sen käänteitä värikkäästi. Jutun idea perustui haastateltavan henkilökohtaiseen ja avoimeen tilitykseen. Avioero oli ollut merkittävä tapahtuma hänen elämässään. Haastateltava myös kehui jutussa entistä puolisoaan.

Terveydentilaan liittyvät yksityiskohdat ovat arkaluonteista tietoa, jonka julkaisemista toimitusten on syytä tarkkaan harkita. Tässä tapauksessa kantelija pitää kohtuuttomana veljensä leimaamista alkoholistiksi. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että juttu ei olisi kärsinyt, vaikka avioeron syistä olisi kerrottu hienovaraisemmin tai yleisemmällä tasolla. Tämä olisi ollut suotavaa erityisesti siksi, että puoliso asui yhä Ylä-Lapissa. Avioerosta oli kuitenkin kulunut aikaa, ja entinen puoliso oli muuttanut toiselle paikkakunnalle. Näistä syistä neuvosto katsoo, ettei lehden tapa kertoa asiasta anna riittäviä perusteita langettavaan päätökseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lapin Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Kari Heino, Timo Huovinen, Marja Irjala, Lauri Karppi, Heli Kärkkäinen, Salla Nazarenko, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento