Kantelut 24.3.–20.4.2012
Kantelijan A mukaan 19.3.2012 esitetyssä MOT-ohjelmassa Aurinkokoulun varjot kerrottiin täysin perättömiä väitteitä koulun huonosta ilmapiiristä, tehdyn remontin kalleudesta ja varojen väärinkäytöstä. Hän on itse nähnyt laskelmat ja rakennusalan ammattilaisena sanoo, että remontti oli erittäin edullinen eikä ”tähtitieteellinen”, vaikka tiukka aikataulu aiheuttikin ongelmia. Korjaustoimenpiteet ovat lähes valmiit, vaikka ohjelmassa annettiin ymmärtää, että mitään ei ole tehty.
Kantelijan tytär on opiskellut koulussa kohta kaksi vuotta, eikä hänkään ole huomannut ilmapiirissä mitään vikaa, eikä havainnut talonmiehen väittämää hajua. Toimittaja ei voi olla tietämätön siitä, että hänen väitteensä eivät ole kestävällä pohjalla? Miksi hän ei haastellut nykyisiä opettajia ja oppilaita, eikä vain talonmiestä, keittäjää ja kauan sitten potkut saanutta opettajaa?
Kantelija ei ole pyytänyt virheen korjausta.
Kantelija D on Aurinkorannikon koulun rehtori, jota haastateltiin ohjelmassa. Hänen mielestään ohjelma on tarkoitushakuinen ja asenteellinen. Toimittajalla oli jo valmis käsitys koulun asioista, kun hän tuli Espanjaan. Koulua kritisoineita haastateltiin ystävällisessä hengessä ja koulun edustajia hyökkäävästi – suorastaan tykittävästi olettaen, että he ovat kaikkeen syyllisiä.
Ohjelma ei ollut kantelun mukaan tasapuolisesti tehty. Ohjelmassa kuului kaunainen ääni. Kantelija kysyy, ”missä oli niiden ääni, jotka nyt tai vuosien varrella ovat tai ovat olleet tyytyväisiä kouluun ja sen toimintaan?” Toimittaja sai käyttöönsä henkilökunnan kehityskeskustelujen palautteen rehtorin toiminnasta. Se kertoo, että rehtorin toimintaan ollaan tyytyväisiä. Haastattelussa kantelija sanoo tuoneensa esiin sen, että kritiikki on otettu vastaan, analysoitu ja pyritty kehittämään toimintaa sen mukaisesti. ”Miksei sitä otettu mukaan ohjelmaan”, kantelija kysyy.
Kantelun mukaan ohjelma sisältää suoranaisia virheitä ja vääriä asenteita. Toimittaja kertoi haastattelussa, että kahdeksan hänen haastattelemaansa työntekijää pelkää rehtoria. Kantelijan vastaus, josta kävi ilmi muun muassa järjestetty työnohjaus, oli leikattu pois ohjelmasta. Yhden työntekijän väitteet joutumisestaan hallituksen puheenjohtajan ja rehtorin puhutteluun ei pidä kantelun mukaan lainkaan paikkaansa. Rehtori oli pyytänyt työntekijää hallituksen kuultavaksi, ja paikalla olivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja rehtori, joka teki keskustelusta muistion. Työntekijä sai sen myöhemmin käyttöönsä.
Kantelijan mukaan toimittaja teki hänestä ohjelmassa työpaikkakiusaajan. Kantelija kielsi nauhoituksessa ja kieltää edelleen kiusanneensa ketään.
Ohjelman lopuksi toimittaja toi esille, että koulusta saadun tiedon mukaan rehtori on jäänyt sairauslomalle esiin tulleiden epäselvyyksien takia. Ensinnäkin sairausloman syytä on kantelijan mielestä epäeettistä kertoa. Toiseksi kantelija oli kertonut toimittajalle jo ennen tämän Espanjaan tuloa loppusyksystä aktivoituneesta sairaudestaan, jonka vuoksi hän saattaisi joutua sairauslomalle. Kantelijan mukaan väite sairausloman syystä on täysin perätön ja yksilön ihmisarvoa loukkaava.
Kantelija on pyytänyt virheen korjaamista ohjelman toimittajalta ja Ylen toimitusjohtajalta.
Kantelija E on toiminut 12 vuotta kouluravintolan vastaavana ja kokkina. Hän sanoo olevansa koulun ainoa henkilö, joka voi käyttää itsestään ammattinimikettä keittäjä tai kokki. MOT-ohjelmassa koulun siivoojana toiminut henkilö käytti itsestään ammattinimikettä ”keittäjä”. Kyseinen henkilö on kantelijan mukaan ollut koulussa määräaikaisessa työsuhteessa siivoojana ja myöhemmin keittiössä ainoastaan tiskaajana ja muissa keittiön aputöissä. Toimittaja ei ollut tarkistanut edes tällaisen työtehtäviä koskevan tiedon todenperäisyyttä, mikä jo sekin osoittaa kantelijan mielestä ohjelman valheellisuuden.
Kantelija katsoo tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi virheen vuoksi. Myös hänen pitkä työuransa kouluravintolan keittäjänä ja siitä vastuussa olevana kokkina on näin julkisesti kyseenalaistettu ja katsojille on annettu väärä kuva toisen henkilön käyttäessä kantelijalle kuuluvaa työnimikettä.
Kantelija ei ole pyytänyt virheen korjausta.
Kantelussa F on mukana 17 koulussa työskentelevää henkilöä. Kantelijat eivät tunnistaneet kouluaan eivätkä sen ilmapiiriä ohjelmasta, jossa esittivät mielipiteitään mm. kahdeksan vuotta sitten erotettu koulun entinen opettaja ja pariskunta, joka on ollut koulun palkkalistoilla 2–3 vuotta. Lisäksi kannatusyhdistyksen hallituksesta eronnut jäsen esitti mielipiteitään, jotka eivät perustuneet tosiasioihin.
Toimittajalla näytti kantelun mukaan olleen vahva kielteinen ennakkoasenne koulua kohtaan. Ohjelmassa esitettiin vain kielteisiä asioita, joita ei ollut perusteltu mitenkään, vaan ne pohjautuivat ainoastaan neljän haastateltavan mielipiteisiin. Ohjelmasta sai käsityksen, että mielipiteet ovat faktaa. Kuitenkin katsojien pitäisi pystyä erottamaan tosiasiat mielipiteistä ja sepitetyistä kertomuksista. Ohjelma ei myöskään ollut millään tavoin objektiivinen.
Kantelijoiden käsityksen mukaan toimittajalla on velvollisuus tarkistaa haastateltujen mielipiteiden oikeellisuus. Tätä toimittaja ei ollut tehnyt. Kun puhuttiin esimerkiksi homeongelmasta, niin ei kerrottu, että sekä joululomalla että talvilomalla oli jo tehty onnistuneita korjauksia. Ohjelmassa heitettiin myös rahojen väärinkäytöstä mielipiteitä, jotka eivät perustuneet tosiasioihin. Tilit tarkastetaan joka vuosi, eikä niissä ole ollut huomauttamista.
Kantelun mukaan toimittajan olisi tullut suhtautua tietolähteisiinsä kriittisesti erityisesti asioissa, joissa on ainakin kahdenlaisia käsityksiä. Toimittaja valitsi vain negatiivisia mielipiteitä, joita asioita tuntematon voisi pitää ainoana totuutena. Toisenlaisia mielipiteitä ei tuotu esiin lainkaan. Haastatelluilla olikin vain vahingoittamistarkoitus. Ohjelmassa ei kerrottu koulun valinnasta vuoden kouluksi, opettajien suuresta hakijamäärästä tai oppilaiden viihtymisestä.
Kantelijat eivät ole pyytäneet virheen korjausta.
Kantelija G:n mukaan ohjelma vihjaili varojen väärinkäytöksistä, muttei esittänyt perusteita väitteilleen. Ministeriön ohjeiden mukaan valtionosuus pitää käyttää opetukseen, materiaaleihin, välineistöön ja tiloihin. Juuri näin Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on toimittu. Vuoden 2011 loppuun asti valtion osuus kului henkilökunnan palkkoihin sosiaalimenoineen. Koulumaksuilla katetaan muu toiminta. Miksi siis MOT syyllistää koulua valtion osuuden väärinkäytöstä?
Ohjelma vääristeli tosiasioita. Miten hankalaa ilmapiiriä on mitattu, ja kuka sitä on mitannut? Toimittaja haastatteli yli 20 entistä ja nykyistä työntekijää sekä huoltajaa. Ketkä haastateltavat valitsivat? Tosiasiassa koulussa on vallinnut vuosittaisten kyselyjen mukaan hyvä työilmapiiri. Miksei ohjelmaan tai sen taustaksi haastateltu niitä satoja oppilaita, opiskelijoita, henkilökuntaa ja huoltajia, jotka ovat tyytyväisiä kouluun ja rehtorin toimintaan.
Kantelija haluaa JSN:n tutkivan MOT-blogin nettikirjoittelun asiallisuuden. Miten verovaroilla toimiva YLE sallii asiattomia viestejä, jotka menevät henkilökohtaisuuksiin? Mitä avoimuutta ovat nimimerkkien takana olevat kirjoitukset?
Kantelija on pyytänyt virheen korjausta ohjelman tuottajalta.
Yleisradion vastaus 23. ja 27.4.2012
Julkaisujohtaja Ismo Silvo vastaa, että MOT-ohjelma ”Aurinkokoulun varjot” tehtiin Journalistin ohjeiden ja mm. Yleisradion Ohjelmatoiminnan sääntöjen mukaisesti. Ohjelmassa useat henkilöt esittävät avoimesti ja omilla kasvoillaan näkemyksiään Aurinkorannikon koulun toiminnasta ja siinä esiintyneistä epäkohdista. MOT antaa runsaasti tilaa samassa ohjelmassa henkilöille, joihin kritiikki kohdistuu tai joiden vastuulla kyseiset asiat tai niiden korjaaminen ovat. Koska koulun tukeen ja korjauksiin käytetään runsaasti julkisia varoja, aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Esitettyjä asioita perustellaan myös virallisin asiakirjoin. Epäkohtien todenperäisyys varmistettiin useasta lähteestä, jotka yhdenmukaisesti vahvistavat ohjelmassa esitettyjä Aurinkorannikon koulun epäkohtia.
Yleisradio katsoo, että kantelun kohteena oleva MOT-ohjelma on toimitettu hyvää journalistista tapaa noudattaen. Erityisesti on paneuduttu ohjelmassa esiin nostettujen tosiasioiden tarkistamiseen usean lähteen kautta. Ohjelmassa on annettu kriittisen käsittelyn kohteena oleville mahdollisuus oman mielipiteensä ja näkökulmansa esille tuomiseen. Kanteluissa ei ole tuotu esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat osoittautuneet virheellisiksi. Näin ollen Yleisradio katsoo, että ohjelmanteossa on noudatettu journalistin ohjeita.
Yleisradion kantelijakohtaiset perustelut ovat seuraavat:
Kantelija A ei esitä varsinaista virhettä ohjelmassa eikä hän ole pyytänyt Yleisradiota esittämään kannanottoaan. Halme väittää ohjelmassa annetun ymmärtää, että mitään korjaustoimia ei koulussa ole tehty. Tällaista ei ohjelmassa anneta ymmärtää. Ohjelmassa haastateltu rehtori sanoo korjauksiin menevän mahdollisesti miljoona euroa. Summa on puolet opetusministeriön antamasta vuosituesta.
Kantelija D eli rehtori ei esitä varsinaisia virheitä ohjelmassa eikä hän ole pyytänyt Yleisradiota esittämään kannanottoaan. Ohjelmassa kerrotaan rehtorin sairauslomasta. Tieto saatiin koulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajalta eli hänen esimieheltään. Sairauslomasta kerrottiin myös koulun internetsivuilla.
Kantelija E katsoo tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi kun ohjelmassa keittiöapulaisen ammatiksi oli merkitty keittäjä. Ammattinimike oli haastateltavan itsensä kertoma. Kantelija itse ei esiinny ohjelmassa eikä hänen rooliaan koulussa käsitellä lainkaan.
Kantelun F allekirjoittajat eivät esitä varsinaista virhettä ohjelmassa eivätkä he ole pyytäneet Yleisradiota esittämään kannanottojaan. Kantelussa katsotaan MOT:n väittämiksi asioita, jotka ovat eräiden haastateltujen henkilöiden mielipiteitä.
Kantelija G:n asioita, asemaa tai roolia ohjelmassa ei tuoda esiin millään tavalla, eikä hän esiinny ohjelmassa. Kantelussaan hän mainitsee, ettei ohjelmassa esitetty perusteluita rahojen väärinkäytölle. Kuitenkin samassa ohjelmassa rahojen käytöstä saivat vastata rehtori, kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, remontin valvoja ja opetusministeriön edustaja. Käy kiistatta ilmi, että koulu on käyttänyt miljoona euroa remontteihin ja että varoja on käytetty hallituksen puheenjohtajan matkakustannuksiin, mikä on ollut vastoin julkisen avustuksen tarkoitusta. Opetusministeriö kertoo tekevänsä tarkastuksen kouluun.
Koulun ilmapiiristä haastateltiin koulun toiminnassa aktiivisesti toimineita henkilöitä. Rehtori sai ohjelmassa runsaasti tilaa väitteiden kommentointiin. Haastateltavien valinta kuuluu toimitukselle. Kantelija ei kantelussaan yksilöi, minkä mahdollisen asiavirheen hän on pyytänyt korjaamaan eikä kantelussaankaan esitä virhettä.
Verkkokeskusteluun voivat katsojat vapaasti kirjoittaa nimellä ja nimimerkillä. Toimitus seuraa keskustelua ja tarvittaessa poistaa asiattomat viestit. Näin tehtiin myös Aurinkokoulun varjot -ohjelman kohdalla. Moderointia hoidettiin jopa viikonloppuisin ja juhlapyhinä. MOT:n toimitus päätti 24.4.2012 sulkea kyseisen ohjelman blogikeskustelun asiattomuuksiin menneiden kommenttien jatkuessa.
Ratkaisu
Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).
Tv-ohjelma kertoi lähinnä haastatteluin Espanjassa toimivasta suomalaisesta koulusta, sen homeongelmista, työilmapiiristä ja valtion myöntämän avustuksen mahdollisesta väärinkäytöstä. Niin rehtori kuin kannatusyhdistyksen edustajat ja opetusministeriön virkamieskin saivat samassa yhteydessä vastata ohjelmassa esitettyihin väitteisiin. Tv-ohjelman lisäksi asioita käsiteltiin MOT:n omalla keskustelupalstalla verkossa. Osa kantelijoista on pyytänyt mahdollisten virheiden korjaamista.
Ohjelman tekemiseen oli yhteiskunnalliset perusteet – saahan Aurinkorannikon suomalainen koulu valtionapua noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelmassa toteutettiin hyvin samanaikaisen kuulemisen periaatetta. Arvostelun kohteeksi joutuneet rehtori, kannatusyhdistyksen johto ja ministeriön virkamies saivat vastata muiden haastateltujen esittämiin väitteisiin samassa ohjelmassa.
Kanteluissa mainitaan joukko mahdollisia virheitä. Osassa kanteluista virheitä ei ole pyydetty korjattaviksi, joten ohjelman tekijät eivät ole voineet ottaa niihin kantaa. Jotkut virheiksi arvellut seikat ovat ohjelmassa haastateltujen henkilöiden mielipiteitä, joihin päättäjät saivat vastata.
Ohjelman lopussa ollutta yleisluontoista mainintaa rehtorin sairauslomasta ei voi pitää yksityiselämään kuuluvana erityisen arkaluontoisena asiana, koska se mainittiin myös koulun omilla verkkosivuilla ennen ohjelman esittämistä. Lisäksi neuvosto katsoo, että tieto koulun johtavan virkamiehen sairauslomasta tässä tapauksessa toi olennaista tietoa yleisölle, ja sen peruste oli neuvoston selvityksen mukaan monesta lähteestä varmistettu.
Toimitus seurasi ohjelman sivuilla käytyä verkkokeskustelua ja poisti jälkeenpäin asiattomiksi arvioimansa kommentit. Myös yleisöllä oli mahdollisuus ilmoittaa asiattomista puheenvuoroista. Toimitus katkaisi keskustelun, kun kommentit kääntyivät asiattomiksi. Menettely on hyväksytty Journalistin ohjeiden liitteessä Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradion TV1-kanava ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila, ja Jaakko Ujainen.