Kantelu 10.2. ja 19.2.2012
Kantelijan mielestä Ykkösaamu-ohjelman ”Venäjän verkossa” -uutiskatsauksessa hänestä esitetty väite, joka toistettiin sellaisenaan Ylen uutisten nettisivuilla, oli valheellinen. Kantelijan mukaan hänen kerrottiin uutisessa julistautuneen venäläiseksi Vladimir Putinin presidentiksi valinnan puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa.
Kantelija kieltää lausuneensa mitään tällaista. Hän lähetti Yleen myös videonauhoitteen ja käännöksen omasta puheenvuorostaan. Niiden perusteella toimitus saattoi tarkistaa, mitä mielenosoituksessa oikeasti sanottiin. Kantelijan mukaan sitaatti oli mielivaltaisesti yhdistetty ja virheellisesti suomennettu kahdesta erillisestä uutisesta.
Yle kieltäytyi oikaisemasta väärää väitettä. Sen sijaan kanavalla julkaistiin myöhemmin samana päivänä uusi verkkouutinen, jonka kantelija katsoo sisältäneen vielä enemmän virheitä. Kantelija tulkitsee, että siinä kerrottiin hänen sanoneen, että Ylen lainaama venäläisartikkeli sisälsi virheitä. Kantelija kieltää tämän ja kirjoittaa, ettei mikään portaali ole julkaissut hänen kansalaisuudestaan sellaista väitettä, josta Yle kertoi. Uudessa uutisessa Yle siteerasi kantelijan mielestä virheellisesti myös itseään, sillä alkuperäisessä uutisessa väitettiin kantelijan kokevan itsensä kansallisuudeltaan venäläiseksi. Myöhemmässä uutisessa kansallisuus-sana on muutettu kansalaisuudeksi. Kantelijan mukaan kysymys on kahdesta täysin eri asiasta. Uudessa uutisessa myös kerrottiin, että kantelijan itsensä mielestä kansallisuuden asemesta olisi pitänyt puhua ”venäläisten maanmiehestä”. Tätäkin kantelija pitää virheenä, sillä hänen mukaansa tarkka käännös hänen Venäjällä käyttämästään termistä on ”Venäjän maanmies” eli henkilö, joka on esimerkiksi Venäjän yhteydessä asuneiden jälkeläinen.
Hän myös kiistää, että Moskovassa järjestetty tilaisuus, jossa hänen kerrottiin esiintyneen, olisi ollut virallisesti Putinia tukeva mielenosoitus. Sen sijaan kysymys oli ”Venäjän ns. patrioottisen ja kansallismielisen opposition mielenosoituksesta, jossa tuettiin Venäjän valtion yhtenäisyyttä”.
Edelleen kantelija katsoo, että uuden uutisen kuvateksti, jossa hänen väitettiin kiertäneen kiertää ahkerasti luentomatkoilla Venäjällä kertomassa muun muassa suomalaisesta lastensuojelupolitiikasta, oli virheellinen.
Kantelijan mukaan Ylen olisi pitänyt kysyä hänen mielipidettään asiaan, koska hänestä esitettiin toisen tai kolmannen käden tietoihin pohjautuvia epäselviä väitteitä. Kanavan väite hänen kansalaisuudestaan voi olla omiaan aiheuttamaan merkittäviä seuraamuksia, ”jos ihmiset alkavatkin luulla, että heidän suomalaisena pitämänsä henkilö onkin venäläinen eli Venäjän alamainen”.
Kantelussa tuotiin esiin myös mahdollinen virhe, joka liittyi apulaisoikeusasiamiehen päätökseen suomalais-venäläisen perheen viranomaiskohtelusta. Kantelija ei kuitenkaan maininnut asiaa enää kantelun täydennyksessä, jota itse kutsui kanteluasian yhteenvedoksi. Neuvoston selvityksen mukaan Yle on uutisoinut viranomaiskäsittelystä totuudenmukaisesti.
Ylen vastaus 6.3.2012
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kertoo, että kantelun kohteena olevassa ”Venäjä verkossa” -katsauksessa käsitellään median kirjoittelua Suomesta ja suomalaisista. Kiistanalaiset sitaatit perustuivat IA Regnumin kahteen uutissähkeeseen. Toinen sähke käsitteli kantelijan puhetta Moskovassa pidetyssä mielenosoituksessa, toisessa hän perusteli osallistumistaan mainittuun kokoukseen. Kummassakin uutisessa kantelijaa on päätoimittajan mukaan siteerattu sanatarkasti. Nettisivuille katsausten yhteyteen lisätään myös linkit alkuperäisiin lähteisiin.
Jutun julkaisupäivänä päätoimittaja sai kantelijalta sähköpostiviestin, jonka mukaan lainaus oli valheellinen eikä pitänyt paikkaansa. Kirjeenvaihdon kuluessa täsmentyi, että kantelija piti Ylen käännöstyötä virheellisenä. Myös uutispäällikkö keskusteli aiheesta kantelijan kanssa, ja asia tarkistettiin eri lähteistä uudelleen.
Ylen sitaatissa ei – päinvastoin kuin kantelija väittää – saa päätoimittajan mielestä sellaista käsitystä, että kantelija olisi väittänyt olevansa kansallisuudeltaan venäläinen tai jopa Venäjän kansalainen. Kantelijan omassa käännöksessä esiintyvä ”maanmies” viittaa esimerkiksi saman kansallisen joukkueen jäseneen.
Koska kantelija koki tulleensa loukatuksi ja väärin ymmärretyksi, Yle julkaisi verkkosivuillaan vielä jatkojutun, jossa todettiin kantelijan kiistäneen sanoneensa siten, kuin katsauksessa oli alun perin kerrottu. Lisäksi Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa 14.2.2012 jatkettiin asian käsittelemistä. Siinä sanottiin, että kantelija ”on kiistänyt jyrkästi koskaan sanoneensa olevansa kansallisuudeltaan venäläinen tai Venäjän kansalainen, ja hän on sinä ihan oikeassa. Mutta kukaan ei ole koskaan väittänytkään, että hän olisi näin sanonut, vaan hän on sanonut, että hän kokee itsensä kansallisuudeltaan venäläiseksi siinä mielessä, että hän kokee olevansa venäläisten maanmies.”
Jääskeläisen mukaan asian eri puolet ja tulkinnat ovat päässeet asiassa esille sekä Ylen radiolähetyksissä että verkkosivuilla. Yle ei ole vääristellyt Venäjän mediassa julkaistua sisältöä, jossa on kerrottu kantelijan sanomisista.
Ratkaisu
Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).
Venäjän verkossa -katsaus julkaistiin 10.2.2012 radiossa sekä tekstinä Yle uutisten verkkosivuilla. Kantelijan kerrottiin tuoneen Suomen kansan terveiset suureen Vladimir Putinin uudelleenvalinnan puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen, jossa hän oli ainoa suomalaispuhuja. Hänen kerrottiin lausuneen tilaisuudessa seuraavan sitaatin, joka oli Ylen mukaan sanatarkka lainaus venäläislähteistä: ”Tervehdys Venäjän kansa. Te mahtava kansa. Teillä on mahtava maa. Älkää salliko kenenkään manipuloida teitä. Sillä maailman kohtalo riippuu Venäjästä… Tuen Putinin ideaa Euraasian liitosta, sillä pidän itseäni kansallisuudelta venäläisenä. Uskon, että Putin pystyy toteuttamaan Venäjän euraasialaisen konseptin mukaisen kehityksen”. Tämän jälkeen katsauksessa selvitettiin, että euraasialainen konsepti tarkoittaa pyrkimystä yhdistää Venäjään alueet, jotka ovat kuuluneet Venäjän tai Neuvostoliiton imperiumiin. Katsauksen yhteydessä julkaistiin linkki venäläisen IA Regnum -uutissivuston 4.2.2012 päivättyyn uutiseen.
Illalla 10.2. Yle julkaisi verkossa jatkojutun ”Bäckmanin sanomisista venäläismediassa kiistaa”. Siinä kerrottiin, että kantelijan mielestä Yle oli siteerannut virheellisesti hänen sanomisiaan Moskovassa.
Jatkojutussa julkaistiin uudelleen se kohta sitaatista, jossa kantelija viittasi kansalliseen identiteettiinsä. Alkuperäisessä uutiskatsauksessa käytetty termi kansallisuus oli uudelleen julkaistussa sitaatissa vaihdettu maanmies-sanaan. Jatkojutussa myös kerrottiin erikseen, että kyseinen sitaatti oli peräisin IA Regnumin sivuilta. Tällä kertaa linkki kuitenkin johti eri lähteeseen kuin alkuperäisessä uutiskatsauksessa, eli 3.2.2012 julkaistuun uutiseen. Tämä uutinen perustui kantelijan haastatteluun, joka oli annettu ennen kansankokousta, ei sen kuluessa.
14.2.2012 julkaistussa radion Ykkösaamu-lähetyksessä keskusteltiin vielä kiistaa aiheuttaneesta sitaatista. Toimittaja korosti, ettei kukaan ollut väittänyt kantelijan kuvailleen itseään venäläiseksi tai venäjän kansalaiseksi. Sen sijaan oli väitetty, että kantelija tuntisi itsensä kansallisuudeltaan venäläiseksi eli kokisi olevansa venäläisten maanmies. Lisäksi toimittaja selitti, että kantelijan puheessa esiintynyt Euraasian liitto voidaan äärimmillään tulkita siten, että Suomi voitaisiin liittää takaisin Venäjän valtakuntaan.
Yle toimi korrektisti, kun se kuuli kantelijaa jälkikäteen, julkaisi hänen näkemyksensä täsmentävässä verkkouutisessa ja tarkisti sanojen käännöksiä. Vaikka alkuperäinen sitaatti ei ollut sanatarkka, sen sanamuotojen ei kuitenkaan voi katsoa johtaneen kuulijoita suoranaisesti harhaan.
On kiistatonta, että uutiskatsauksessa julkaistu kantelijan sitaatti oli koostettu kahdesta erillisestä lausumasta eikä Euraasian liittoa koskevaa kommenttia ollut esitetty kansankokouksessa. Kuulijoille olisi pitänyt kertoa selvästi, miten sitaatti oli muodostettu. Yle ei korjannut katsauksessa annettua väärää kuvaa, vaikka neuvostolle toimitetun kirjeenvaihdon perusteella kantelija lähetti Ylelle täsmällisen käännöksen Moskovassa esittämästään sitaatista ja Ylen linkkien käyttökin viittasi siihen, että toimitus oli tietoinen virheestä.
Kantelija ei katso osallistuneensa Putinin puolesta järjestettyyn viralliseen mielenosoitukseen. IA Regnumin 3.2.2012 julkaistussa uutisessa kuitenkin kerrottiin, että kysymys oli Vladimir Putinin kannattajien kokouksesta. Videotallenne tilaisuudesta on nähtävillä Youtubessa: http://www.youtube.com/watch?v=IBAaWyNFkCo&feature=player_embedded#!.
Neuvosto ei ota kantaa siihen, ovatko kantelijan esiintymiset Venäjällä olleet luentomatkoja vai eivät. Yle on reagoinut kantelijan yhteydenottoihin ja muuttanut kiistan kohteena olevan kuvatekstin oman journalistisen harkintansa perusteella. Nykyisellään kuvateksti kertoo, että kantelija on ollut Venäjällä näkyvästi esillä lapsikaappausasioissa.
Kantelija on hakeutunut aktiivisesti julkisuuteen sekä Suomessa että Venäjällä, ja hänen toiminnallaan on yhteiskunnallista merkitystä. Siksi kantelijan on oltava valmis siihen, että hänen puheitaan ja tekojaan tulkitaan myös kriittisesti. Vaikka Ylen tapa siteerata kantelijaa ei ollut täysin moitteeton, jutut eivät sisältäneet olennaista virhettä, eikä kantelija Ylen uutisoinnin seurauksena joutunut kohtuuttoman kielteisen tai harhaanjohtavan julkisuuden kohteeksi.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle uutiset ja Radio 1 eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Tuomo Lappalainen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.