4728/SL/11

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, oikeita tietoja ja haastattelun tarkastamista koskevassa asiassa. Uutinen ja otsikko pitivät paikkansa. Toimituksella oli oikeus valita otsikkoon ja tekstiin haluamansa näkökulma. Haastattelun tarkastamiseen ei ollut mahdollisuutta aikataulusyistä.

Kantelu 3.11.2011 ja lisäselvitys 27.4.2012

Kantelu kohdistuu 3.9.2011 Helsingin Uutisissa julkaistuun juttuun ”Helsinkiläiskoulu järjestää pakollisen muslimijuhlan”. Kantelija on Strömbergin koulun rehtori.

Tapahtumat kulkivat kantelun mukaan seuraavasti: Strömbergin koulu osallistui Monikulttuurinen juhlavuosi -hankkeeseen. Koulussa on oppilaita 23 kulttuurista ja tavoitteena on opetussuunnitelman mukaisesti tutustua oppilaiden kulttuuritaustoihin jakamalla tietoa ja juhlimalla ko. kulttuurien keskeisiä juhlia. Kyse ei kantelijan mukaan ollut uskonnon harjoittamisesta. Ensimmäisenä oli 3.9.2011 Id-juhla, jota valmistettiin työpajoissa yhdessä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Koulu kutsui Helsingin uutisten toimittajan juhliin. Toimittaja ei tullut, koska juhla oli lauantaina. Toimittaja soitti ja teki rehtorin haastattelun puhelimitse.

Kantelija kertoo ihmetelleensä sitä, että toimittaja kysyi useaan otteeseen ”Onko pakko?”. Kantelija lupasi lähettää toimittajalle lisäinfoa ja pyysi samalla jutun tarkistettavaksi. Rehtorin lähettämä sähköposti toimittajalle kuului seuraavasti: ”Tässä lisätietoa siitä, mitä tarkoittaa se, ettei kyse ole uskonnon harjoittamisesta, vaan sydämellisestä uteliaisuudesta vieraita kulttuureja ja uskontoja kohtaan (ks. liite). Tämä on siis opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja oppilailla lauantai on korvaava koulupäivä (syysloma on vastaavasti pitempi). Lauantai järjestetään yhteistyössä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa ja kaikki vanhemmat on toivotettu tervetulleiksi juhlavuoden tapahtumiin. Kaikki ovat olleet juhlavuodesta todella kiinnostuneita ja innostuneita, eikä kukaan ole kysynyt ”Onks pakko tulla”. p.s. Toivoisin normaaliin tapaan saavani lehtijutun luettavaksi, niin voin katsoa tulinko ymmärretyksi. Kiitos!”

Toimittaja ei kantelijan mukaan ottanut yhteyttä. Juhla onnistui erinomaisesti ja siitä tuli pelkästään positiivista palautetta. Samana päivänä 3.9.2011 ilmestyi uutinen juhlasta. Rehtorin haastattelu oli sisällöltään oikea mutta sävyltään väärä eli siinä näkyi toimittajan tarkoituksellinen Onko pakko – ajatus, joka leimasi kirjoitusta. Etusivun otsikko ja juttu aiheuttivat koko alkusyksyn kestäneen koulun toiminnan häiriintymisen.

Juttu aiheutti kantelun mukaan erittäin voimakasta vihakirjoittelua useilla nettifoorumeilla ja uhkailua tyyliin ”olisipa Breivik ollut Suomessa”. Patriootit.com -ryhmä järjesti tarrakampanjan koulun ympäristössä: ”Monikulttuurinen koulu vaarantaa lastesi ja lastenlastesi tulevaisuuden”. Koulun seinään taiteiltiin jättikokoinen graffiti: ” Päivi loves neekerit = paskat”.

Kantelija kertoo ottaneensa yhteyttä toimittajaan, joka kehotti olemaan yhteydessä päätoimittajaan. Tämä lupasi julkaista korjaavan uutisen seuraavassa lehdessä kuultuaan, ettei juttua ollut lähetetty tarkastettavaksi. Koska nettikirjoittelu paisui koko ajan ja oli turvallisuusriski eivätkä netissä julkaistut paikalla olleiden vanhempien asialliset kirjoituksetkaan tehonneet, kantelija päätti, ettei jatka asiaa eikä anna haastattelua.

Lehti haastattelikin kantelun mukaan koulun johtokunnan puheenjohtajaa. Juttu oli asiallinen, mutta ei vaikuttanut vihakirjoitteluun tai tarrakampanjaan. Kantelija teki sotkemis- ja tarra-asiassa rikosilmoituksen nimikkeillä vahingonteko ja kunnianloukkaus. Kantelija toivoo Julkisen sanan neuvostolta selvyyttä siihen, miksi lehti halusi tehdä raflaavan ja rasismiin kiihottavan jutun ja otsikoi sen vielä asiaankuulumattomasti.

Lisäselvitys: Kantelija pitää todennäköisenä, että hän on pyytänyt sitaattiensa tarkastamista jo haastattelun yhteydessä, koska haastattelun sävy oli outo. Dokumenttia hänellä ei siitä ole. Kantelijan mukaan selkeäksi kuitenkin tuli viesti siitä, että lisäinfo on hyvä ja toimittaja sen haluaa, joten juttua ei sitä ennen julkaista.

Helsingin Uutisten vastaus 12.12.2011 ja lisäselvitys 26.4.2012

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että ajatus jutun kirjoittamisesta syntyi Strömbergin koulun ala-asteen omasta tiedotteesta. Siinä kerrottiin muslimien paastokauden päättäjäisistä Iid Al Fitr-juhlasta. Viime vuosina on ollut julkisuudessa runsaasti esillä koulujen kristilliseen perinteeseen tukeutuvat joulujuhlat. Tämän yhteydessä on painotettu sitä, ettei toisiin uskontokuntiin kuuluvien mm. muslimien tai ateistien ole pakko osallistua kristillisiin joulujuhliin, vaan heille järjestetään samaan aikaan muuta tekemistä. Tästä ovat uutisoineet useat mediat ja aiheesta on käyty laajaa julkista keskustelua. Mm. opetusviranomaiset ovat ottaneet asiaan kantaa useilla eri hallintotasoilla, ja pakollinen osallistuminen kristillisiin joulujuhliin on katsottu uskonnonvapautta ja itsemääräämisoikeutta loukkaaviksi.

Helsingin Uutiset kysyi Strömbergin koulun rehtorilta, onko Iid Al Fitr-juhla pakollinen kaikille oppilaille, myös ei-muslimeille. Samassa yhteydessä päätoimittajan mukaan kysyttiin, onko vastaavasti joulujuhla vapaaehtoinen muslimeille. Nämä kysymykset ovat täysin perusteltuja sekä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun että journalististen näkökulmien kannalta. Kysymysten ajankohtaisuutta lisäsi se, että tiettävästi ensimmäisen kerran helsinkiläinen koulu järjesti kaikille oppilailleen yhteisen Ramadanin päätösjuhlan. Helsingin kouluviraston tiedon mukaan vastaavaa juhlaa ei ole aikaisemmin järjestetty opetussuunnitelman puitteissa kaikille oppilaille. Strömbergin koulun järjestämä muslimijuhla oli siten myös uutistapahtuma, josta lehdellä oli oikeus ja velvollisuus kertoa lukijoilleen.

Kuten Helsingin Uutisten jutusta käy yksiselitteisesti ilmi, rehtori kertoi Iid Al Fitr-juhlan kuuluvan oppivelvollisuuden piiriin, mikä merkitsee, että kaikkien oppilaiden on siihen osallistuttava eikä muihin uskontokuntiin tai uskontokuntiin kuulumattomille järjestetä samaan aikaan muuta ohjelmaa. Koulu perusteli päätöstään viettämällään monikulttuurisella juhlavuodella. Jutussa kerrottiin myös, että Strömbergin ala-asteella vastavuoroisesti tänä vuonna on kaikkien osallistuttava joulujuhlaan sekä katsottava joulukuvaelma, myös muslimien, vaikka tämä on aiemmin ollut koulussa vapaaehtoista. Tämä on selvästi uusi tapa monikulttuurisuuden esittämiseen kouluissa. Jutussa esitettyjen tietojen oikeellisuutta ei ole kyseenalaistettu rehtorin kantelussa eikä muutoinkaan.

Helsingin Uutiset on jutussaan käsitellyt yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa olevaa aihetta uudesta näkökulmasta uuden ajankohtaisen tapahtuman kautta. Helsingin Uutiset on Pietilän mukaan näin palvellut lukijoitaan ja täyttänyt vastuutaan omille lukijoilleen saada tietää uusista asioista. Lisäksi jutussa kerrottiin, kuten rehtori oli sanonut, että monikulttuurisuus on Strömbergin koulussa rikkaus eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Jutussa ei myöskään väitetty, että ongelmia olisi esiintynyt. Rehtoria myös lainattiin jutussa kertomalla hänen näkökantansa, ettei juhlaan liity uskonnon harjoittamista. Koulun kannan mukaan kyse ei ollut “muslimijuhlasta” ja uskonnon harjoittamisesta.
Jutussa on päätoimittajan mukaan esitetty kaikki tosiasiat oikein ja kunkin haastatellun lausumat on kerrottu totuudenmukaisesti. Helsingin Uutisten juttu oli kirjoitettu asiallisesti ja neutraalisti. Rehtorin tuohtumus jutun julkaisemisen jälkeen liittyikin otsikkoon, jossa todettiin muslimijuhlan olevan kaikille oppilaille pakollisen. Otsikko vastaa täysin jutun sisältöä ja otsikolle on kate jutun yksityiskohdista ja perusteluista. Otsikko ei ole paisutteleva tai harhaanjohtava vaan pikemminkin lakoninen ja toteava.

Helsingin Uutisten juttu on Pietilän mukaan jatkoa keskusteluun kristillisten joulujuhlien pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta ei-kristityille. Journalistisesti on täysin perusteltua esittää kysymys myös toisin päin eli kysyä kristittyjen pakollisesta osallistumisesta muslimijuhlaan. Maahanmuuton ja kulttuurien sekoittumisen mukanaan tuomia ilmiöitä on voitava käsitellä avoimesti myös mediassa, vaikka niistä syntyisikin laajaa keskustelua. Journalismin keskeisiin tehtäviin kuuluu nostaa julkisuuteen aiheita, jotka herättävät julkista keskustelua.

Rehtorin toisena tuohtumuksen syynä näyttää Pietilän mukaan olevan aiheesta syntynyt julkinen keskustelu. Demokraattisessa yhteiskunnassa on voitava käydä avointa keskustelua myös vaikeista aiheista ja koulun rehtorin on johtavan asemansa ja lasten kasvatuksesta vastuullisena henkilönä kestettävä koulun virallisesta opetussuunnitelmasta käytävä julkinen keskustelu.

Jutun kirjoittanut toimittaja teki puhelinhaastattelun rehtorista torstaina 1.9. noin kello 11. Samassa yhteydessä toimittaja sopi, että hän ottaa vastaan lisätietoja, mikäli rehtori haluaa niitä toimittaa. Haastattelun yhteydessä rehtori ei pyytänyt juttua tarkistettavaksi, vaan lähetti toimittajalle lisätietoja sähköpostiviestillä perjantaina 2.9. klo 12.37. Toimittaja luki viestin vasta myöhemmin iltapäivällä, koska hän ei ollut sähköpostin äärellä muiden työtehtäviensä takia. Tässä vaiheessa uutispäällikkö ja toimitussihteeri olivat jo käsitelleet jutun, se oli mennyt taittoon ja painosivu oli mennyt kiinni. Vasta sähköpostiviestissä rehtori pyysi ensimmäisen kerran juttua luettavaksi.

Rehtorin kantelu kohdistuu päätoimittajan mielestä toimittajan kysymykseen, onko muslimien Ramadan kuukauden päättäjäisjuhlaan Iid Al Fitriin osallistuminen pakollista myös ei-muslimeille. Rehtorin mielestä tätä ei olisi saanut kysyä ja nostaa esille, koska koulun piirissä kysymystä ei ollut hänen mukaansa esitetty. Pikemminkin on niin, että toimittajan tulee esittää juuri niitä kysymyksiä, joita ei ole aikaisemmin esitetty. Toimittajalla on oikeus ja velvollisuus esittää haastateltavilleen myös kysymyksiä, joita haastateltavat eivät haluaisi kuulla.
Juttu julkaistiin lauantaina 3.9.2011myös Helsingin Uutisten verkkosivuilla, jossa aiheesta syntyi kiivasta mutta hyvän keskustelutavan mukaista keskustelua. Aihe levisi myös muille keskustelupalstoille, joiden sisällöstä tai keskustelun laadusta kantavat vastuun näiden verkkopalvelujen ylläpitäjät ja päätoimittajat.

Helsingin Uutisissa julkaistiin keskiviikkona 7.9.2011 jatkojuttu, jossa kerrottiin syntyneestä vilkkaasta verkkokeskustelusta. Jutussa referoitiin keskustelussa esitettyjä näkökantoja. Jutun yhteydessä haastateltiin Strömbergin koulun ala-asteen johtokunnan puheenjohtajaa, koska rehtori ei halunnut lausua asiasta enempää. Puheenjohtaja paheksui sitä, että jutussa kerrottiin muslimijuhlan olevan pakollinen kaikille oppilaille opetussuunnitelmasta johtuen. Hänkään ei ole väittänyt, että esitetty tieto
pakollisuudesta olisi väärä. Hän ei vain olisi halunnut, että siitä kerrotaan. Toimitus tekee päätoimittajan mukaan jutun sisältöä koskevat ratkaisut eikä mikään ulkopuolinen taho.

Hyvän journalistisen tavan mukaisesti Helsingin Uutiset seurasi omasta aiheesta syntynyttä keskustelua ja kertoi jatkojutussa asianmukaisesti reaktioista tasapuolisesti ja kiihkottomasti sekä pyysi samaan yhteyteen koulun edustajan kommentit. Tässäkin suhteessa Helsingin Uutiset on päätoimittaja Pietilän mielestä kantanut journalistisen vastuunsa lukijoitaan ja haasteltaviaan kohtaan.

Lisäselvityksessään päätoimittaja Pietilä tarkentaa, että lauantaina jaettava Helsingin Uutiset taitetaan ja sen sivut lähetetään painoon viimeistään torstaina kello 22. Kantelija pyysi haastattelunsa tarkastamista perjantaina kello 12.37 lähettämällään sähköpostiviestillä.

Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle (JO 18).

Helsingin Uutiset kertoi uutisessaan koulussa järjestettävästä teemavuoteen kuuluvasta juhlasta, joka kuului opetussuunnitelmaan ja oli sen vuoksi oppilaille pakollinen. Kyse oli muslimien paastonajan päättävästä juhlasta, joten se herätti runsaasti huomiota. Uutisessa verrattiin muslimijuhlan pakollisuutta kristityille ja joulujuhlan vapaaehtoisuutta muslimeille. Kantelun tehnyt rehtori pyysi jutun tarkastamista puhelinhaastattelua seuranneena päivänä sähköpostitse. Lehti teki seuraavaan numeroonsa seurantajutun, jossa koulun johtokunnan puheenjohtaja sai kritisoida lehteä.

Helsingin Uutisten jutussa ei ollut virheitä, ja sen otsikko vastasi tekstiä. Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lehti voi ja sen täytyykin valita uutisen näkökulma ja otsikko ilman ulkopuolisten vaikutusta. Juttu kertoi monipuolisesti ja totuudenmukaisesti muslimijuhlasta sekä sen taustalla olevasta koulun monikulttuurisuuteen keskittyvästä teemavuodesta ja myös tulevasta joulujuhlasta. Lisäksi lehti kertoi seuraavassa numerossaan jutun aiheuttamista reaktioista verkkokeskusteluissa.
 
Journalistin ohjeiden mukaan ”haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa”. Tarkastamisesta olisi ollut hyvä sopia haastattelun yhteydessä. Siitä ei kuitenkaan ole näyttöä, ja osapuolten käsitykset poikkeavat toisistaan. Tämän takia neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, mitä tarkastamisesta oli sovittu.

Kantelija vaati sähköpostitse mahdollisuutta tarkastaa juttu noin vuorokausi haastattelun jälkeen eli ilmestymispäivää lauantaita edeltävänä perjantaina. Neuvosto pitää uskottavana päätoimittajan vastausta siitä, että tarkastaminen ei enää ollut mahdollista, koska lehti oli lähetetty painoon jo torstai-iltana.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.