4584/SL/11

Vapauttava

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös valokuvaa ja onnettomuuden uhrin hienotunteista kohtelua koskevassa asiassa. Onnettomuuspaikalta otettu valokuva ei rikkonut yksityisyyden suojaa eikä vaarantanut uhrin hienotunteista kohtelua. Kyseessä oli yleiskuva, joka ei paljastanut arkaluontoisia yksityiskohtia. Lisäksi kuva kertoi karulla tavalla poikkeuksellisen lumisen talven vaaroista.

Kantelu 25.4.2011

Kantelijan mukaan Journalistin ohjeiden kohtia 27. ja 28. on rikottu seuraavalla tavalla: Keskisuomalaisen toimittaja tunkeutui vainajan yksityisalueelle, omakotitalon pihaan. Keskisuomalainen on julkaissut kuvat sekä lehdessä (11.3.2011 “Nainen menehtyi katolta pudonneen lumikuorman alle”) että sanomalehden verkkojulkaisussa. Molemmissa julkaisuissa käytettiin eri kuvaa. Kuvat on julkaistu ilman perikunnan lupaa, eikä yksityiselämän suojaa ole otettu huomioon kuvia käytettäessä. Myöskään hienotunteisuutta ei ole noudatettu kyseisestä kuolemantapauksesta uutisoitaessa.

Kantelussa sanotaan keskityttävän ainoastaan noihin valokuviin ja niiden julkaisemiseen. Kuvatessaan tästä kulmasta kuvaajan on täytynyt tunkeutua uhrin kotipihalle. Kantelija kysyy, miksi tämä kuva on ollut välttämätön uutisen kannalta?

Keskisuomalaisen vastaus 25.5.2011

Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että Keskisuomalainen sai tapaturmasta tiedon illalla 10.3.2011. Päivystävä palomestari kertoi, että kyseessä oli vakavasti loukkaantunut nainen, joka oli jäänyt katolta pudonneen lumikuorman alle. Keskisuomalaisessa oli kirjoitettu edeltävinä viikkoina paljon kattojen lumitilanteesta, ja viranomaiset olivat kehottaneet kansalaisia olemaan menemättä katoille lunta pudottamaan, koska siinä olisi suuri loukkaantumisriski. Julkisuudessa oli ollut esimerkkejä, miten katolta lunta pudottaneita henkilöitä oli loukkaantunut vakavasti.

Tilanne oli siis se, että katolle ei olisi pitänyt mennä, mutta toisaalta lumet sulivat katoilta siten, että
erityinen tarkkaavaisuus oli perusteltua kattojen alla. Keskisuomalaisen rooli on päätoimittajan mukaan alueensa väestön päätiedonlähteenä kertoa tästä vaarasta. Toimitus puntaroi tapahtuman merkittävyyttä ja päätti lähettää paikalle iltavuorossa työskennelleen toimittajan. Hän kävikin paikalla ja jututti menehtyneen naisen naapureita. He olivat hälyttäneet pelastuslaitoksen paikalle.

Toimittaja kuvasi lumikuorman, koska sillä haluttiin osoittaa, miten vähäiseltäkin vaikuttavat lumimäärät voivat olla kohtalokkaita ja jotta ihmiset osaisivat niitä varoa. Myöhemmin illalla naapurit vielä vahvistivat saaneensa Keski-Suomen keskussairaalasta tiedon, että lumikuorman alle jäänyt nainen oli menehtynyt.

Jutussa ei Mervolan mukaan kerrottu lumikuorman alle menehtyneen naisen nimeä eikä tarkempaa osoitetta. Kuvassa näkyi vain talon seinää ja lumikinos. Taloa ei ollut mahdollista tunnistaa kuin uhrin lähipiirillä. Keskisuomalainen jatkoi lumikuormien aiheuttamien vaarojen raportoimista myös seuraavan päivän lehdessä. Jutun otsikko oli ”Nyt katse kohti kattoja” ja ingressiotsikko varoitti, että pienikin täräys voi vyöryttää tuhansia kiloja painavat lumimassat katolta pihalle. Jutussa annettiin myös vinkki, että Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry:n Talkootiimi auttaa alueensa sotainvalideja ja   -veteraaneja talonmiehen hommissa. Jatkojuttu osoittaa aiheen merkittävyyttä sekin. Ensimmäiseen onnettomuusuutiseen taustoittavaa osuutta ei ehditty saamaan.

Keskisuomalaisen paperilehdessä ja verkkolehdessä julkaistuissa kuvissa on talon seinää ja pudonnutta lunta. Kuvissa ei ole ihmisiä. Julkaistut kuvat eivät loukkaa kenenkään yksityisyyttä tunnistettavuudella tai sisällöllään. Keskisuomalainen uutisoi onnettomuuden asiallisesti. Journalistin ohjeiden kohdan 27 mukaista vaatimusta asianomaisen suostumuksesta ei tässä tapauksessa voi soveltaa. Onnettomuuden uutisointi ei vaadi asianomaisen suostumusta. Onnettomuus on uutinen ja se kerrottiin myös ohjeiden kohdan 28 vaatimalla hienotunteisuudella.

Ratkaisu

Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Talvi 2010–2011 oli poikkeuksellisen runsasluminen. Keskisuomalainen kertoi onnettomuusuutisessaan, että suolahtelainen nainen oli jäänyt kotiovellaan katolta pudonneen lumimassan alle ja pelastusyrityksistä huolimatta kuollut myöhemmin sairaalassa. Lehti julkaisi onnettomuuspaikalta valokuvat, joissa näkyi omakotitalon seinää ja katolta pudonnut lumikasa. Toisessa kuvassa näkyi taustalla myös naapuritalon pääty. Kuvat oli otettu sen jälkeen, kun uhri oli jo viety ensiapuun.

Julkisen sanan neuvoston mielestä on ymmärrettävää, että onnettomuuspaikalta julkaistut uutiskuvat voivat järkyttää uhrin omaisia ja muita läheisiä varsinkin, kun onnettomuudesta on kulunut vasta muutama tunti. Kevään 2011 runsaslumisissa oloissa katolta pudonneen lumen aiheuttama kuolema on kuitenkin uutisarvoinen onnettomuus. Siksi on luonnollista, että paikallinen sanomalehti kertoo siitä. Uutisen ja siihen liittyvän kuvan julkaisulla oli myös yleistä yhteiskunnallista merkitystä vaaranpaikkojen tähdentäjänä.

Keskisuomalaisen julkaisemat kuvat eivät loukanneet yksityiselämän suojaa, koska piha-alueella ei ollut ihmisiä. Pelkkä omakotitalon seinä, piha ja lumikinos eivät ole sellaisia yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja, joiden kuvaamiseen tarvittaisiin asianosaisten lupa. Kuvat eivät myöskään paljastaneet sellaisia yksityiskohtia, jotka olisivat vaarantaneet uhrin hienotunteisen kohtelun. Kuvaaja on noudattanut Journalistin ohjeiden edellyttämää avoimuutta, koska hän on esimerkiksi haastatellut naapureita tapahtuneesta onnettomuudesta. Tämä kertoo, ettei hän hankkinut tietojaan ja kuvannut onnettomuuspaikkaa ammattinsa salaten.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jani Halme, Kalle Heiskanen, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila, Riitta Pollari ja Titta Sinisalo.