Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös omaa kannanottoa eli vastinetta, haastattelua ja totuudenmukaista tiedonvälitystä koskevassa asiassa. Yhdistystä kritisoitiin, mutta sen edustaja kielsi jo tehdyn haastattelun julkaisun. Vastine toi yhdistyksen kannan esiin, eikä päätoimittajan kolumnia voinut katsoa asiattomaksi kommentoinniksi.
Kantelu 6.5.2010
Kantelukokonaisuudessa on kyse erityisesti Espanjasta Suomeen tuotavien kodittomien eli ns. rescue -koirien riskejä käsitelleestä jutusta ja kantelijan edustaman yhdistyksen vastineesta. Kantelu kohdistuu Koiramme -lehden numeroihin 3 ja 4/2010. Kantelu on tehty Kodittomat Espanjan koirat r.y.:n suostumuksella.
Kantelija kyseenalaistaa Koiramme -lehden aseman, koska se on Suomen Kennelliiton julkaisema lehti. Juttu käsittelee kriittisesti rescue-koiratoimintaa, joka on Kennelliiton ulkopuolista toimintaa. Jos artikkeli vähentäisi kiinnostusta rescue-koiriin, voisi puhdasrotuisten koirien kysyntä lisääntyä. Tätä yhteyttä ei tuoda riittävän selvästi esiin. Myös jutussa esiintyvän anonyymin henkilön haastattelun motiivit kyseenalaistetaan, koska tämä on sanonut kostavansa yhdistykselle epäonnistuneen koirahankinnan.
Jutussa ei kantelijan mukaan pyritä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Penikkatauti havaittiin Suomeen tuodussa koirassa vasta kolmannella eläinlääkärikäynnillä. Siitä huolimatta lehti tuntui edellyttävän, että tauti olisi havaittu jo Espanjassa, koska syyttää yhdistystä tietoisesta toiminnasta: ”Kun tietoisesti tuodaan vakavasti sairaita koiria, rescuejobbareiden rinnalla hämärimmät autokauppiaatkin vaikuttavat pyhäkoulunopettajilta”.
Lehti haastatteli Kodittomat Espanjan Koirat r.y.:n varapuheenjohtajaa artikkelia varten. Teksti ei haastateltavan mielestä kuitenkaan vastannut haastattelun sisältöä, ja varapuheenjohtaja kielsi tekstin julkaisemisen. Lehti kertoo tämän jutussaan, mutta kantelijan mukaan päätoimittaja jättää mainitsematta syyn julkaisukiellolle ja käyttää kieltoa yhdistystä vastaan.
Lehden numerossa 3 todetaan hieman vihjailevasti, että yhdistyksen toimintatapa on säännösten mukaista. Seuraavassa numerossaan lehti toteaa, että ”…Kodittomat Espanjan Koirat ry. ei jostain syystä katso tarpeelliseksi noudattaa lakisääteisiä määräyksiä”. Kantelija oli päätoimittajaan yhteydessä ja kertoi, että yhdistyksen toimintatapa on käyty läpi ministeriössä, ja pyysi virheellisen tiedon korjaamista. Päätoimittaja ei tähän suostunut.
Lehti julkaisi numerossa 3 olleiden juttujen jälkeen yhdistyksen vastineen lehden seuraavassa numerossa. Kantelun mukaan päätoimittaja kirjoitti oman kommenttinsa vastineen yhteyteen ja toisti siinä edellisessä lehdessä esittämänsä väitteet, jotka olivat valheellisia: ”Useat koiria välittävät järjestöt, esimerkiksi penikkatautisen koiran taudin oireista tietoisena Suomeen tuonut Kodittomat Espanjan Koirat ry ei jostain syystä katso tarpeelliseksi noudattaa lakisääteisiä määräyksiä”.
Koiramme -lehden vastaus 27.5.2010
Päätoimittaja Tapio Eerola vastaa, että Koiramme-lehti on Suomen Kennelliitto ry:n julkaisema jäsenlehti, jonka kustantaja on Kennelliiton tytäryhtiö Kustannus Oy Koiramme. Kustantaja tuottaa lehden sopimuspohjaisena palveluna kustantajalle. Lehdellä on suhteellisen itsenäinen asema, toimitus ei sijaitse Kennelliiton toimiston yhteydessä, eikä lehdellä ole esimerkiksi julkaisijatahon nimeämää toimitusneuvostoa. Lehden päätoimittaja käy vuosittain kehityskeskustelun Kennelliiton hallituksen kanssa lehden linjasta. Kennelliitto ei ohjeista lehteä juttuaiheiden valinnassa, vaan rescuekoirien tuonti valikoitui juttuaiheeksi puhtaasti journalistisin perustein.
Koiramme-lehdellä oli päätoimittajan mukaan juttua tehtäessä tieto, että kyseisellä Suomeen tuodulla koiralla epäiltiin penikkatautia jo Espanjassa. Tautia esiintyy Suomessa vain muutama tapaus vuodessa, joten koiraa Suomessa tutkineet eläinlääkärit eivät ehkä osanneet ensimmäisenä epäillä penikkatautia.
Päätoimittajan vertaus hämäriin autokauppiaihin esitetään kommenttimielipiteessä. Samassa yhteydessä on mielipide sairaan koiran tietoisesta tuonnista. Kommentti kirjoitettiin päätoimittajan vastauksen mukaan sen jälkeen kun Kodittomat Espanjan Koirat ry:n varapuheenjohtaja oli kieltänyt ”vääristellyn” haastattelunsa julkaisemisen. Yhdistys tuo Suomeen yli 300 koiraa vuodessa. Osa rescuekoiria tuovista yhdistyksistä noudattaa kaikkia Eviran maahantuonnista antamia määräyksiä, Kodittomat Espanjat Koirat ry ei.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja antoi haastattelun, ja muutaman päivän jälkeen koko haastattelu kiellettiin ”vääristeltynä”. Päätoimittajan mielestä haastattelun julkaisukielto ei johtunut ”haastattelun vääristelyistä”, vaan halusta väistää kokonaan yhdistyksen kannalta ikävä asia. Päätoimittajan mukaan tämä asia kerrotaan jutun lukijoille hänen kommentissaan.
Kantelijan mukaan rescuejutussa oli virhe kun kerrottiin, ettei Kodittomat Espanjan Koirat ry noudata maahantuontimääräyksiä. Kantelija vaati virheen oikaisemista. Päätoimittajan mielestä jutussa taas ei ollut oikaisuun oikeuttavaa olennaista virhettä, joten kantelijalle kerrottiin vastinemahdollisuudesta ja vastine myös julkaistiin Koiramme-lehdessä 4/2010. Samassa yhteydessä julkaistiin muitakin vastineita ja mielipidekirjoituksia samasta aiheesta. Päätoimittaja kommentoi aihetta vakiopaikallaan lehden loppupuolella, ei heti vastineen jälkeen. Kolumnissa ei päätoimittajan mielestä ole vastineeseen liittyviä asiattomia lisäyksiä, eikä yhdistyksen toiminnasta mitään sellaista oleellista uutta tietoa, jota ei olisi tuotu julki jo Koiramme-lehden numerossa 3/2010.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi (JO 6). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta (JO 18). Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä. (JO 23).
Koiramme -lehti kertoi jutussaan ulkomaisten kodittomien koirien eli ns. rescue-koirien tuontiin liittyvistä riskeistä yksittäistapauksen kautta. Suomeen tuotu koira kantoi penikkatautia, ja se jouduttiin lopettamaan. Koiran tuoneen yhdistyksen varapuheenjohtajaa haastateltiin juttua varten, mutta hän kielsi haastattelunsa julkaisun saatuaan sen tarkastettavaksi. Tämän vuoksi jutusta puuttui kantelijan näkökulma. Lehti julkaisi yhdistyksen vastineen seuraavassa numerossaan. Juttu herätti laajemminkin keskustelua tuonnin puolesta ja sitä vastaan. Päätoimittaja kirjoitti aiheesta omalla palstallaan ja toisti varsinaisessa jutussa olleen väitteen, jonka mukaan yhdistys ei noudata kaikkia lakisääteisiä määräyksiä.
Kennelliiton ja julkaisun välinen suhde kerrotaan lehdessä. Julkisen sanan neuvoston käsityksen mukaan se tunnetaan alan harrastajien ja lehden lukijoiden keskuudessa muutenkin. Tärkeästä aiheesta tehty juttu oli monipuolinen, ja se herätti vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan lehden seuraavassa numerossa. Tämä on yksi journalismin tärkeistä tehtävistä. Jutussa pyrittiin kuulemaan myös kritisoitua yhdistystä, mutta sen edustaja kielsi haastattelunsa julkaisun. Neuvoston tiedossa ei ole mitään sellaista syytä, miksi haastattelua ei olisi voinut julkaista Journalistin ohjeiden mukaisesti. Lehti kertoi lukijoilleen haastattelukiellosta, kuten sen kuuluikin tehdä.
Yhdistys sai oman kannanottonsa eli vastineensa julki lehden seuraavassa numerossa. Siinä se saattoi tuoda esiin oman näkemyksensä ja korjata myös jutussa mahdollisesti olleet sitä koskevat virheet. Päätoimittajan kolumni oli erillään vastineesta ja yksi puheenvuoro muiden joukossa. Siinä ei ollut vastineen arvoa vähättelevää tai muuten asiatonta arvostelua yhdistystä kohtaan. Päätoimittajalla oli oikeus pitää kiinni viranomaismääräyksiä koskevasta väitteestään, koska hänellä oli sille perusteet, eikä yhdistys ollut omassa vastineessaankaan kiistänyt sitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Koiramme -lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun teki:
Puheenjohtaja Risto Uimonen