Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojaa koskevassa asiassa. Lehdellä oli erityiset perusteet julkaista 1 vuoden ja 4 kuukauden ehdottoman tuomion saaneen nimi.
Kantelu 17.1.2010
Kantelijan mukaan valitus koskee sanomalehti Keskisuomalaisen tapaa julkaista ”uutinen” keskeneräisessä asiassa. Jutun myötä ko. henkilö sekä hänen läheistensä maine on loattu lopullisesti. Nimen julkaiseminen tässä yhteydessä ei ole mitenkään perusteltavissa. Lisäksi tämä tapahtui Jouluaattona. Jutun johdosta on otettu yhteyttä Keskisuomalaiseen, mutta sieltä ei ole otettu mitään yhteyttä.
Keskisuomalaisen vastaus 19.2.2010
Päätoimittaja Pekka Mervola vastaa, että Keskisuomalaisen 24.12.2009 julkaisema uutinen kertoi tuomitun saaneen edellisenä päivänä tuomion Jyväskylän käräjäoikeudessa tiedottoman ja loukkaantuneen henkilön seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomio oli vuosi ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta. Keskisuomalaisen toimituspoliittinen linja on ollut julkaista uutisia käräjäoikeuden päätöksistä. Uutisoidut asiat seurataan myös korkeimmissa oikeusasteissa, mikäli jutut sinne etenevät.
Käräjäoikeuden päätöksiä ei voi päätoimittajan vastauksen mukaan pitää keskeneräisinä asioina. Ne ovat oikeuden päätöksiä, vaikka niihin voikin hakea muutosta seuraavista oikeusasteista. On aivan normaali käytäntö suomalaisessa mediassa uutisoida käräjäoikeuden päätöksiä. Kantelija kiinnittää huomiota, että tuomitun nimen julkaiseminen ”lokaa” tuomitun ja hänen läheistensä maineen. Mervola vastaa, että rikos ja siitä saatu tuomio ovat demokraattisessa yhteiskunnassa julkisia asioita. Keskisuomalaisen linjana on ollut julkaista tuomitun nimi rikoksissa, joista ehdoton vankeustuomio on vuosi tai sen yli. Tätä linjaa on noudatettu 1990-luvulta saakka. Uutisen julkaisuajankohta, jouluaatto, liittyi tuomioistuimen tuomioajankohtaan.
Ratkaisu
Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen (JO 31).
Keskisuomalaisessa 24.12.2009 julkaistussa uutisessa kerrottiin, että tuomittu sai käräjäoikeudessa 1 vuoden ja 4 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen vapaudenriistosta, pelastustoimen laiminlyönnistä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kunnianloukkauksesta. Lisäksi hänet tuomittiin yli 15 000 euron korvauksiin. Tuomitusta kerrottiin uutisessa nimi ja ikä.
Rikoksesta tuomitun nimeä ei voida julkaista kaavamaisesti rangaistuksen ankaruuden perusteella, vaan toimittajan on harkittava sitä joka kerta erikseen. Vastakkain on asetettava se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa, ja se yleinen merkitys, mikä julkaisemisella on. Harkinnassa on otettava huomioon teon vaikutukset ympäristölle ja tekijän asema.
Keskisuomalainen julkaisi henkilötiedot käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Vaikka tuomittu oli ns. tavallinen kansalainen, jolta aseman, ammatin tai muun seikan perusteella ei edellytetä poikkeuksellista nuhteettomuutta, nimen julkaiseminen ei tässä tapauksessa ollut kohtuutonta. Teot kohdistuivat puolustuskyvyttömään, avun tarpeessa olleeseen uhriin ja ne olivat muutenkin poikkeuksellisia. Kantelija on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Nimen julkaisulla voi lisäksi olla vaikutusta yleiseen lainkuuliaisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Sari Autio, Anssi Halmesvirta, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Janne Laukkanen, Risto Pohjanpalo, Susanna Reinboth ja Matti Saari.