Kantelu 24.11.2008
Kantelun mukaan artikkeli on lähemmin tarkasteltuna yhdysvaltalaisen kiinteistönvälittäjän mainos. Juttu sisältää yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten suomalainen voi ostaa Floridasta asunnon. Lienee selvää, mitä Journalistin ohjeita ”uutisessa” on rikottu.
Kirkkonummen Sanomien vastaus 18.12.2008
Päätoimittaja Mikko I. Salo vastaa, että Kirkkonummen Sanomat on aika ajoin julkaissut Yhdysvalloissa oleskelevien suomalaisten henkilökohtaisia kuvauksia elämästään ja toiminnastaan USA:ssa. Samaan sarjaan kuului myös Floridassa asuvan henkilön lähettämä kirjoitus. Erityisesti kirjoituksen alkuosa oli hyvin ajankohtainen kuvatessaan Barak Obaman presidentinvaaleissa saavuttaman voiton käytännön seurausilmiöitä tavallisten ihmisten näkökulmasta. Kirjoituksen jälkiosassa kirjoittaja selosti – ehkä liiankin yksityiskohtaisesti – asuntomarkkinoiden kehitystä Floridassa, minkä päätoimittaja arvelee myös kiinnostavan lukijoitamme.
Päätoimittaja tiedusteli kantelun vuoksi kirjoittajalta kirjoituksen luonnetta ja tavoitetta. Vastauksessaan kirjoittaja torjui väitteen, että hänen kirjoituksensa olisi ollut asunnonmyynti-ilmoitus ja sanoi vain halunneensa kertoa, miten asunnonvälittäminen tapahtuu Floridassa. Mitä kirjoituksen saamaan vastaanottoon tulee, kirjoittaja totesi päätoimittajan mukaan, ettei tämä ole saanut yhtään konkreettista yhteydenottoa artikkelin johdosta. Sen sijaan asunnonmyynti-ilmoituksiinsa suomalaisille mm. internetissä hän kertoi viime kesä-lokakuun aikana saaneensa keskimäärin 1-2 kyselijää viikossa.
Ratkaisu
Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 19).
Kaupallinen aineisto on vuosi vuodelta lisääntynyt jutuissa ja ohjelmissa. Julkaisujen määrä ja volyymi ovat myös kasvaneet. Esimerkiksi nettijulkaisu on aivan uusi alue, jossa vasta haetaan toiminnan rajoja. Elokuvien, äänitteiden, viihde-elektroniikan ja suurten yleisötapahtumien markkinointi perustuu usein tuottajien ja valmistajien toimittamaan ilmaiseen materiaaliin, jota media hyödyntää journalismissaan. Voi jopa sanoa, että piilomainonta integroidaan osaksi markkinointia. Joskus tiedotusvälineille ja toimittajille tarjotaan merkittäviä etuja juttujen, kuvien ja ohjelmien julkaisemisesta, mitä ei luonnollisestikaan voi hyväksyä.
Viihteen lisäksi journalismissa on kokonaisia aihealueita, joiden kuluista usein vastaavat valmistajat ja myyjät. Näitä voivat olla esimerkiksi matkailu-, auto-, muoti- ja kosmetiikkajutut. Julkisen sanan neuvoston mielestä mainospuffit on yhä nykyäänkin syytä pitää erillään journalismista. Kaupalliseen aineistoon on suhtauduttava aina kriittisesti. Tämän vuoksi yleisölle on kerrottava avoimesti jutun tekemisen taustoista. Läpinäkyvyys on yleisön kunnioittamista – samoin se, ettei yksittäisen valmistajan tuotteita suosita kritiikittömästi.
JSN ymmärtää, että kaupallinen aineisto on integroitunut osaksi länsimaista journalismia. Yleisö pitää sitä usein itselleen tärkeänä ja kiinnostavana tietona, jonka saamiseen sillä on oikeus. Toisaalta jos markkinoinnin ja journalismin raja hämärtyy, se heikentää koko tiedonvälityksen uskottavuutta. Tämä raja on viestinnän ja yhteiskunnan murrosvaiheissakin pidettävä selkeänä. Yleisöllä on oikeus odottaa, että markkinointi erotetaan selvästi journalistisesta sisällöstä. Medialta tämä edellyttää kriittistä otetta valinnoissa ja aineiston taustoittamisessa.
Kirkkonummen Sanomien jutun väliotsikot kuvaavat hyvin sen sisältöä: ”Nyt suomalaisille edullisia asuntoja”, ”Näin teet asuntokaupan” ja ”Rivitalohuoneisto vain 120.000 €”. Jutun yhteydessä on kuva kirjoittajan perheestä, joka asuu myytävällä alueella. Kirjoittajan tarkat yhteystiedot ja ammatti, laillistettu kiinteistönvälittäjä, ovat jutun lopussa. Julkisen sanan neuvoston mielestä otsikon, tekstin ja kuvan kritiikitön kokonaisuus, joka näyttää lehtijutulta, on omiaan hämärtämään ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkkonummen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.