Kantelu 10.10.2008
Kantelun mukaan toimittaja soitti TE -keskuksen johtajalle kysyäkseen haastateltavaa sekä perusteita mahdolliselle kieltäytymiselle. Kantelu koskee puhelinkeskustelun julkaisemista verkkosivuilla ja sen osien julkaisemista itse ohjelmassa. Puhelinkeskustelusta käy ilmi, että kyseessä ei ole haastattelu, vaan puhelinsoitto, jossa haastattelua pyydetään. Toimittaja ei kantelun mukaan missään vaiheessa kerro nauhoittavansa puhelinkeskustelua eikä myöskään kysy johtajan lupaa julkaista keskustelua.
Kantelun mukaan ohjelmassa esitettiin myös perätön väite, jonka mukaan johtaja olisi kieltänyt alaisiaan antamasta haastattelua toimittajille. TE -keskus teki oikaisuvaatimuksen, mutta siihen ei suostuttu. Julkaistusta puhelinkeskustelusta käy ilmi, että TE -keskuksesta ei löydy haastateltavaa, mutta se ei tarkoittanut sitä, että johtaja olisi haastattelut alaisiltaan kieltänyt.
Yleisradion vastaus 14.11.2008
Osaamiskeskuspäällikkö Jyrki Richt vastaa, että kantelussa mainittu puhelinkeskustelu alkoi siten, että toimittaja esitteli itsensä asiallisesti TV1:n ajankohtaisohjelmien edustajaksi. Niinpä johtaja tiesi puhuvansa työasioissa soittavan tv-toimittajan kanssa. Puhelun aikana johtaja ei esittänyt ehtoja tai rajoituksia sen käytölle. Siitäkään ei ollut puhetta, että kyse olisi vain taustakeskustelusta. Johtaja jopa toivoi, että ohjelmassa mainitaan hänen perustelunsa haastattelusta kieltäytymiselle. Niinpä johtajan piti ymmärtää, että puhelinkeskustelua voitiin käyttää normaalien journalististen käytäntöjen mukaisesti.
Johtaja tiesi Yleisradion tekevän ohjelmaa, jossa käsiteltiin hänen johtamansa TE -keskuksen toimintaa. Osaamiskeskuspäällikön mukaan johtaja myös tiesi, että Yleisradio oli pyytänyt hänen alaisiltaan haastatteluja. Kun johtaja kieltäytyi tulemasta kameran eteen ja ilmoitti, ettei kukaan hänen alaisistaankaan ole käytettävissä, toimittajalla oli hyvät journalistiset syyt selvittää kieltäytymisen perusteita ohjelmassa. Vain pieni osa puhelusta esitettiin ohjelmassa. Vasta ohjelman blogikeskustelussa esiin tulleiden kysymysten vuoksi myös koko puhelinhaastattelun julkaiseminen ohjelman nettisivuilla oli tarpeen. Näin yleisöllä oli mahdollisuus tehdä omat johtopäätöksensä asiasta. Johtajan esittämä mediakritiikki oli poikkeuksellisen mielenkiintoista ja puolsi sinällään päätöstä julkaista koko puhelinhaastattelu netissä.
Kantelija ei Yleisradion mielestä ole esittänyt yhtään kohtaa, jossa ohjelmassa olisi julkaistu virheellistä tietoa. Ainoa kantelijan yksilöimä kohta on se, että TE -keskuksen johtaja ”myös kielsi haastattelut kaikilta alaisiltaan”. Haastattelukielto kävi kuitenkin selvästi ilmi TE -keskuksen virkamiehen puhelinsoitosta sekä johtajan omasta haastattelulausunnosta. Korjattavaa ei siis ollut.
Ratkaisu
Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 16).
MOT -ohjelmassa käytettiin muutama repliikki toimittajan ja johtavan virkamiehen käymästä puhelinkeskustelusta. Repliikeissä virkamies kertoi perusteet sille, miksi hän halusi kieltäytyä haastattelusta, joka olisi liittynyt ohjelman aiheeseen. Puhelinkeskustelu julkaistiin myöhemmin kokonaisuudessaan litteroituna ohjelman nettisivuilla.
Journalistin ohjeiden tulkinnan mukaan toimittaja voi käyttää nauhuria muistiinpanovälineenä ilmoittamatta siitä haastateltavalle. Jos haastateltavan ääntä käytetään ohjelmassa, pitää tämä yleensä avoimesti kertoa. Tässä tapauksessa toimittaja esittäytyi asianmukaisesti heti alussa, joten haastateltava tiesi olevansa tekemisissä työtään tekevän toimittajan kanssa. Keskustelu koski valtion aluehallinnon päällikkövirassa olevan henkilön kieltäytymistä haastattelusta, joka olisi olennaisesti kuulunut hänen työtehtäviinsä. Puhelinkeskustelusta sai sen käsityksen, että haastateltava ei antanut alaistensakaan kommentoida ohjelmassa käsiteltyjä asioita. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelmaan lainatut repliikit, jotka koskettelivat haastattelusta kieltäytymisen perusteita, ja koko puhelinkeskustelun litteroinnin saattoi poikkeuksellisesti julkaista, koska kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävistä seikoista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio/TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.