Kantelu ratkaistiin neuvoston kokouksessa jo 1.10.2008, mutta käsitellään nyt Ilta-Sanomien pyynnöstä uudelleen, koska päätöksessä oli väärinkäsitykseen perustuva virhe. Tällä ratkaisulla kumotaan 1.10.2008 tehty päätös.
Kantelu 26.6.2008
Kantelun mukaan toimittaja Arto Ryynänen tuli sairaalassa kantelijan potilashuoneeseen espanjalaisen vaimonsa kanssa. Mies esitteli vaimonsa lääkärinä, joka työskentelee kyseisessä sairaalassa. Mies itse esiintyi huolestuneena espanjansuomalaisena, ja kyseli voiko olla jotenkin avuksi suomalaisille uhreille. Kantelijan mukaan sairaalassa kävi muitakin espanjansuomalaisia, joten hän ei osannut epäillä miehen vilpittömyyttä. Avun tarjoamisen yhteydessä mies oli kysynyt kantelijalta, mitä oli tapahtunut ja mitkä tämän tunteet olivat onnettomuuden jälkeen. Kantelija ei nähnyt miehen tekevän muistiinpanoja, mutta tämä ei ollut koko aikaa kantelijan näkyvissä. Kantelija oli turmabussissa matkatoimiston oppaana. Työtehtävänsä vuoksi hän ei myöskään olisi saanut kommentoida tapahtunutta tiedotusvälineille, vaan tiedotteet menivät yhtiön kautta.
Kantelija ei pidä onnettomuuden uhrin haastattelua sellaisena yhteiskunnallisesti merkittävänä seikkana, että toimittaja olisi voinut jättää ammattinsa ilmoittamatta tehdessään haastattelua. Kantelija viittaa myös Journalistin ohjeiden kohtiin, joissa käsitellään haastatellun oikeutta tietää lausumansa käytöstä ja onnettomuuden uhrin hienotunteista kohtelua.
Kantelijan mukaan Ilta-Sanomissa julkaistu juttu oli totuudenmukainen, eikä siinä levitetty virheellistä tietoa. Virhe tapahtui ainoastaan siinä, että kantelijalla ei ollut aavistustakaan siitä, että hänen sanomaansa ylipäätään julkaistaisiin Ilta-Sanomissa.
Ilta-Sanomien vastaus 2.9.2008
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että toimittaja Arto Ryynäsen mukaan tilanteessa ei ollut epäselvää. Tämä vieraili useammassa potilashuoneessa, kertoi olevansa toimittaja, haastatteli potilaita ja kertoi heille, että juttu julkaistaan Espanjan Sanomien lisäksi Ilta-Sanomissa. Ryynänen on jättänyt haastattelemilleen onnettomuuden uhreille puhelinnumeron mm. siltä varalta, että he jossakin vaiheessa tarvitsisivat paikalliset olosuhteet tuntevaa apua.
Päätoimittajan mukaan onnettomuuden uhrien kohtelussa lehden sisäinen ohjeistus on täysin linjassa Journalistin ohjeiden kanssa. Lehti noudattaa aina hienotunteisuutta ja kunnioittaa niin uhrien kuin omaistenkin yksityisyyttä.
Kantelijan lisäselvitys 9.9.2008
Kantelijan tietojen mukaan Ilta-Sanomat julkaisi kantelijan lisäksi eräästä toisesta henkilöstä haastattelun, jonka toimittaja kertoi julkaisevansa ainoastaan Espanjan Sanomissa. Ilta-Sanomat maksoi haastatellulle korvauksen, minkä vuoksi tämä ei lähtenyt mukaan kanteluun. Korvausta tarjottiin myös kantelijalle, mutta hän kieltäytyi.
Kantelijan mielestä ei ole hienotunteista kierrellä juuri vakavassa onnettomuudessa olleiden uhrien sairaalahuoneissa. Kaksi päivää aiemmin loukkaantuneet eivät pysty määrittelemään, haluavatko he oikeasti puhua lehdistölle. Uhrien ei voida sanoa olevan ns. täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Haastateltavan harteille ei voi sälyttää vastuuta siitä ymmärtääkö tämä, että kyseessä on haastattelutilanne. Onnettomuuden uhrit ovat lähes poikkeuksetta väsyneitä, lääkittyjä, järkyttyneitä ja ehkä jopa shokissa. Toimittajan vastuuta tällaisessa tilassa olevia henkilöitä haastateltaessa ei voi liikaa korostaa.
JSN:n vastauspyyntö 11.9.2008
Kantelijan lisäselvitys annettiin normaaliin tapaan vielä Ilta-Sanomien vastattavaksi. Vastauspyynnössä haluttiin erityisesti lisäselvitystä siitä, mihin tarjotut ja maksetut korvaukset perustuvat.
Ilta-Sanomien vastaus 19.9.2008 ja uudelleenkäsittelypyyntö 10.10.2008
Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa, että kukaan asiassa mainittu ei ole esittänyt Ilta-Sanomille mitään vaateita. Koska Ilta-Sanomien ja toisen haastatellun välinen sopimus on luottamuksellinen, sen osapuolilla ei ole mahdollisuutta kertoa sopimuksen sisällöstä. Ryynäsen selvityksen mukaan hän teki haastattelutilanteessa selväksi olevansa toimittaja ja kirjoittavansa Espanjan Sanomiin ja Ilta-Sanomiin. Tämän yksityiskohtaisempaa selvitystä potilashuoneen tapahtumista Ilta-Sanomilla tai muillakaan, jotka tilanteessa eivät olleet, ei ole mahdollista saada.
Lehti oli yhteydessä kantelijan edustajaan ja järjesti henkilökohtaisen tapaamisen, jossa käytiin läpi sairaalan tapahtumia. Päätoimittajan mukaan lehti kysyi, onko kantelijalla vaateita. Tarkoitus oli selvittää se, onko onnettomuudesta ja sitä seuranneesta julkisuudesta seurannut kantelijalle vahinkoa tai mielipahaa. Vaateita ei ollut. Yhteydenpito käytiin alusta loppuun erittäin ystävällisessä ja rakentavassa hengessä.
Ilta-Sanomat otti päätoimittajan mukaan asiaa käsitellessään huomioon paitsi juridiset ja journalistiset myös inhimilliset näkökohdat. Inhimillinen tilanne on aina otettava huomioon, vaikka lakia tai eettisiä ohjeita ei olisikaan rikottu. Se, että lehti pyrkii kaikin keinoin ottamaan huomioon myös toisen osapuolen aseman, ei mitenkään voi olla osoitus siitä, että jotain väärää olisi tapahtunut. Tiedotusvälineen velvollisuus on olla asiallinen, rakentava ja empaattinen silloin, kun esimerkiksi onnettomuuden vuoksi järkyttynyt henkilö ilmaisee mielipahansa, vaikka journalismissa kaikki olisikin tehty täysin sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.
Ratkaisu
Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9). Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi (JO 16). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).
Ilta-Sanomat julkaisi Malagan bussionnettomuuden jälkeen Arto Ryynäsen tekemän kantelijan haastattelun, johon Ryynänen oli hankkinut tarvitsemansa tiedot espanjalaisessa sairaalassa. Osapuolten kertomukset potilashuoneen tapahtumista ovat ristiriidassa keskenään. Lehti myöntää tarjonneensa korvausta kantelijalle lieventääkseen tämän kokemaa mielipahaa onnettomuuden ja sitä seuranneen julkisuuden vuoksi. Jutun kirjoittaja ei suoraan kommentoinut osuuttaan tapahtumiin neuvostolle, mutta lähetti loukkaavaksi tulkittavan sähköpostiviestin.
Onnettomuuden uhrien kohtelu vaatii toimittajalta ja tiedotusvälineeltä hienotunteisuutta. Thaimaan luonnonkatastrofi ja koulusurmat ovat korostaneet tiedonhankinnan erityisluonnetta onnettomuus- ja rikostilanteissa. Toimittaja liikkui sairaalassa lääkäripuolisonsa kanssa, jolloin toimittajan ja hoitohenkilökunnan roolit saattoivat helposti sekoittua. Ilta-Sanomat tarjosi haastateltavalle korvausta, mikä on omiaan herättämään lisäepäilyjä toimittajan toiminnasta sairaalassa.
Julkisen sanan neuvoston mielestä toimittaja ei hankkinut tietojaan sairaalassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti eikä suhtautunut riittävällä vakavuudella journalistiseen itsesääntelyyn. Ilta-Sanomat on toiminut tässä prosessissa itsesääntelyä vahvistavalla tavalla ja tehnyt parhaansa kantelijan ikävien kokemusten hyvittämiseksi. Siitä huolimatta lehti ei voi väistää juttujen hankkijan ja julkaisijan vastuuta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Arto Ryynänen ja Ilta-Sanomat ovat rikkoneet hyvää journalistista tapaa ja antaa heille huomautuksen.