Hymy julkaisi numerossaan 3/2006 jutun ”Päivä sosiaalipummina”. Jutussa oli tutkimukseen ja haastatteluihin perustuvaa tietoa sosiaalitukien väärinkäytöksistä sekä testiosa, jossa toimittaja yritti väärin tiedoin saada harkinnanvaraista sosiaaliavustusta kolmen kunnan sosiaalitoimistoista. Jälkeenpäin toimittaja kertoi sosiaalitoimistoille totuuden ja palautti saamansa rahat.
Kantelut 18. ja 19.4.2006
Kantelijoiden mukaan kyse on vakavasta viranomaisen harhauttamisesta ja laittomasta toiminnasta. Jutussa on julkaistu sosiaalityöntekijän tekemät päätökset ja kerrottu paikkansapitämättömästi ja vääristellen kohtelusta sosiaalitoimistoissa. Jutussa mainitut työntekijät on tunnistettavissa, mutta lehti ei tarjonnut heille vastineoikeutta ennen jutun julkaisemista. Ilman toimittajan pelleilyäkin sosiaalitoimiston työntekijöille on riittävästi töitä.
Hymyn ja Anne Anttilan vastaukset 5. ja 9.5.2006
Päätoimittaja Esko Tulusto sanoo, että sosiaalitukien mahdollinen väärinkäyttö on jatkuva puheenaihe. Aiheeseen liittyy myös poliittisia intohimoja. Ainoa mahdollisuus saada edes jossakin määrin todellinen kuva sosiaalitoimistojen arjesta on tehdä reportaasi, jossa toimittaja tekeytyy asiakkaaksi. Jos toimittaja olisi ilmoittanut etukäteen tekevänsä reportaasia sosiaalitukien väärinkäytöksistä, lopputulos olisi väistämättä ollut epätotuudenmukainen. Viranomaisen toiminnan on oltava läpinäkyvää, jonka vuoksi heidän on varauduttava tiedotusvälineiden testauksiin etukäteen. Tuluston mielestä virkailijoiden yksityisyys on huolellisesti suojattu, eivätkä he ole tunnistettavissa. Tekstissä on kriittisyyttä, mutta ei henkilökohtaisella tasolla loukkaavaa.
Tapauksissa ei Tuluston mielestä ollut kyse viranomaisen harhauttamisesta, vaan mahdollisimman objektiivisten tietojen keräämisestä. Teksti on toimittajan subjektiivinen kokemus kohtelustaan. Väite vääristelystä on perätön. Tekotavassa ei ole mitään laitonta. Tietojen kokoaminen viranomaisten toiminnasta heille itselleen siitä etukäteen ilmoittamatta on normaalia ja täysin hyväksyttävää toimintaa. Avustukset on palautettu kunnille.
Anttila painottaa, että ainoa mahdollisuus saada edes jonkinasteinen totuus sosiaalitoimistojen arjesta, oli tehdä se reportaasina tekeytyen harkinnanvaraista toimeentulotukea hakevaksi asiakkaaksi. Anttilan mukaan tiedot hänen saamastaan kohtelusta ovat totuudenmukaisia. Virkailijoiden yksityisyys on suojattu: ei nimiä, ei kuvia eikä sellaisia yksityiskohtia, joiden perusteella virkailija olisi tunnistettavissa.
Ratkaisu
Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9).
Julkisen sanan neuvosto tulkitsee Journalistin ohjeiden avulla hyvää journalistista tapaa. Neuvosto ei tulkitse lakia.
Toimittaja Anne Anttila on kerännyt reportaasiaan varten kokemuksia sosiaalitoimistoista väärän henkilöllisyyden turvin. Hän ei ole kertonut olevansa työtä tekevä toimittaja. Anttila on julkaissut luonnehdinnat kohtelustaan nimettöminä. Sosiaalitoimistoista saamansa rahat hän on palauttanut takaisin selitysten kera.
Julkisen sanan neuvoston mielestä sosiaalitukien väärinkäyttö ja asiakkaiden kohtelu virastoissa ovat sellaisia yhteiskunnallisia seikkoja, joista tietojen hankkiminen voi olla perusteltua tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. On kuitenkin huolehdittava siitä, että tiedonhankinnan kohteeksi joutuvia henkilöitä ei saateta kohtuuttomaan asemaan tietoja julkaistaessa. Tässä tapauksessa Anne Anttila ja Hymy ovat toimineet asianmukaisesti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hymy ja toimittaja Anne Anttila eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.