Kuntalehti tilasi free lance -toimittaja Mikko Määttälältä jutun Lehtimäen kuntaliitossuunnitelmien vaiheista. Päätoimittaja muutti tekstiä Määttälän haastatteleman kunnanjohtajan tahtomaan suuntaan ns. kolmannen tahon aloitteesta. Toimittaja sai tietää muutoksista, joita hän oli vastustanut haastattelun tarkastuksen yhteydessä, lukiessaan ne 15.12.2005 ilmestyneestä Kuntalehdestä.
Kantelu 16.1.2006
Kantelijan mukaan häneltä tilatusta jutusta poistettiin alun virkkeestä kokonaisuuden kannalta tärkeä kriittinen arvio ja tilalle muutettiin kehuva ilmaisu. Toisessa kohdassa yksi sana oli muutettu lievempään muotoon. Muutokset veivät juttua suuntaan, jota haastateltava oli vaatinut tarkastaessaan haastattelua. Päätoimittaja ei tehnyt muutoksia journalistisin perustein, vaan aloite muutoksiin tuli haastatellun kunnanjohtajan ja päätoimittajan yhteiseltä tuttavalta. Näin lehti luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, kun jutun kirjoittaneen toimittajan arviointia muutettiin. Kantelijan mielestä lehden menettely loukkasi hänen oikeuksiaan ja toimittajan kunniaansa. Jos Määttälä olisi saanut tietää muutoksista, hän olisi kieltänyt jutun julkaisun.
Määttälä muistuttaa, että kuntademokratia on tärkeä osa kansanvaltaa. Avoin keskustelu, kritiikki ja kansalaisten monipuolinen tiedonsaanti kuuluvat siihen läheisesti. Myös alan oman lehden tulisi edistää sitä. Päättäjien on kyettävä vastaanottaman arvostelua. Mikään kunnallinen prosessi ei voi kohota kriittisen journalismin ja monipuolisen tarkastelun yläpuolelle. Vapaata lehdistöä ja sananvapautta kestämättömät prosessit kuuluvat toisenlaisiin yhteiskuntajärjestelmiin. Määttälän mielestä Kuntalehti jakaa menettelyllään väärää kuvaa median ja päättäjien välisistä suhteista ja pelisäännöistä. Päätoimittaja viestitti selvästi, että päättäjillä on oikeus puuttua tiedotusvälineiden sisältöön.
Kuntalehden vastaus 17.3.2006
Päätoimittaja Olli Havu kertoo keskustelleensa Määttälän jutusta ennen julkaisua kunta-alan asiantuntijan kanssa. Tämä oli kuullut haastatellulta kunnanjohtajalta erimielisyyksistä, jotka koskivat jutun sisältöä. Päätoimittaja sanoo, että Kuntalehden näkökulmasta kyse ei kuitenkaan ollut ulkopuolinen taho, vaan Lehtimäen liitoshankkeessa valtakunnallisen kunta- ja palvelurakennehankkeen kautta mukana oleva henkilö. Kyse oli tavanomaisesta yhteydenpidosta, joka oli kaukana painostuksesta.
Perehdyttyään Määttälän juttuun ja liitoksen tausta-aineistoon päätoimittaja päätyi muuttamaan kaksi kohtaa: kyse ei ollut ”sekoilusta”, vaan ”ampaisusta liikkeelle vauhdilla”, ja ”hivuttamisen” sijaan ”liittämisestä”. Muutosten jälkeen juttu vastasi päätoimittajan mielestä paremmin asioiden kulkua. Kyse oli normaalista päätoimittajan harkintavallasta, joka perustui kaikkiin hänen saamiinsa tietoihin. Lehti teki virheen ja toimi vastoin normaalia käytäntöä, kun kirjoittaja ei etukäteen saanut tietoa tehdyistä muutoksista.
Ratkaisu
Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO2).
Kuntalehti julkaisi free lance -toimittaja Mikko Määttälän kirjoittaman jutun Lehtimäen kunnan kuntaliitossuunnitelmista. Päätoimittaja muutti ennen julkaisua tekstin sävyä suuntaan, jota Lehtimäen kunnanjohtaja haastattelun tarkastamisvaiheessa oli vaatinut. Toimittaja ei tähän ollut suostunut. Päätoimittajan tekemä muutos perustui kolmannen osapuolen aloitteeseen. Tämä oli kunnanjohtajan ja päätoimittajan yhteinen tuttava. Toimittaja huomasi muutoksen vasta lehdestä.
Juttuja tehdään ja muokataan toimituksissa julkaisuhetkeen saakka, ja tässäkin tapauksessa käydyt keskustelut ovat osa tätä prosessia. Julkisen sanan neuvoston mielestä toimittajan olisi ehdottomasti pitänyt saada tietää juttuun tehdyistä muutoksista etukäteen, jotta hänellä olisi ollut mahdollisuus reagoida niihin. Neuvosto kuitenkin korostaa, että toimitus ja viime kädessä päätoimittaja päättävät, mitä tiedotusvälineessä julkaistaan. Nimenomaan päätoimittaja kantaa näistä ratkaisuista myös ehdottoman vastuun, eikä yhteydenpitoa häneen voida ilman muuta pitää painostuksena.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kuntalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Riikka Lehtovaaran, Jari Lindholmin ja Eija Niinikosken eriävä mielipide:
Kuntalehden päätoimittaja myöntää muuttaneensa juttua haastateltavalle mieluisemmaksi sen jälkeen, kun oli keskustellut toimituksen ulkopuolisen tahon kanssa. Toimittaja itse oli aiemmin kieltäytynyt tekemästä näitä muutoksia ja huomasi ne vasta lehdestä. Kuntalehti rikkoi mielestämme journalistin ohjeita, joiden mukaan journalistista päätösvaltaa ei missään oloissa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, vaikka kertomisen tapa ei miellyttäisi tiedon lähdettä tai haastateltavia. Hyvän journalistinen tavan mukaan päätoimittajan olisi myös pitänyt kertoa muutoksista jutun tehneelle toimittajalle. Nyt hän ei näin menetellyt.
Jaakko Lähteenmaan eriävä mielipide:
Työnantajalla on kiistaton oikeus käsitellä tiedotusvälineeseen tulevaa materiaalia. Mikäli muutokset ovat oleellisia, esimerkiksi muuttaen uutisen tai artikkelin sävyä, niistä on neuvoteltava tekstin allekirjoittaneen toimittajan kanssa. Toimittajalla on tässä tilanteessa oikeus ilmoittaa, ettei hän halua nimensä esiintyvän ko. tekstin yhteydessä. Päätoimittaja Olli Havu myöntää muuttaneensa tekstiä ilman, että olisi ollut tästä kirjoittajaan yhteydessä. Mielestäni muutokset olivat olennaisia. Silti tekstissä säilytettiin toimittajan allekirjoitus. Siksi katson Kuntalehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa.