Keskisuomalainen julkaisi 8.11.2005 televisiosivullaan ennakkojutun Ajankohtaisen kakkosen teemakeskustelusta, joka oli nimeltään Lapsentekoilta. Ohjelmassa ja sitä koskevassa jutussa kysyttiin onko lapsi oikeus, velvollisuus, kohtalo vai lahja? Jutun yhteydessä käytettiin lapsen arkistokuvaa, joka oli kuvattu puoli vuotta aiemmin eri tarkoitukseen.Kantelu 9.11.2005Kantelijan mukaan hänen puolivuotiaasta pojastaan otettiin valokuva sisustusaiheiseen juttuun. Puoli vuotta myöhemmin kuva julkaistiin ilman kantelijan lupaa televisio-ohjelmaa esitelleen jutun yhteydessä. Pojasta kotona otettu kuva oli kantelijan mielestä epäilyttävässä asiayhteydessä, mitä pahensi vielä kuvatekstin maininta ”mitähän vastaisi nuori herra Pietiläinen?”. Pieni kaupunki vetää kantelijan mielestä omat johtopäätöksensä.Keskisuomalaisen vastaus 23.11.2005Päätoimittaja Erkki Laatikainen sanoo, että kyseessä oli Keskisuomalaisen arkistokuva, joka julkaistiin niin sanottuna viitekuvana. Tarkoitus oli hyvä ja myönteinen, eikä ketään haluttu loukata tai närkästyttää. Kuvatekstikään, jossa mainittiin nimi, ei ollut millään muotoa leimaava tai loukkaava, vaan siinä oli elämän- ja lapsimyönteistä pilkettä.RatkaisuYksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä (JO 27).Keskisuomalainen julkaisi puolivuotiaan lapsen valokuvan, joka alun perin oli otettu toiseen tarkoitukseen. Lehti käytti arkistossaan ollutta henkilökuvaa viitekuvana. Kuva oli otettu sisustusjuttuun, ja uudelleenkäytössä se kuvitti TV2:n hedelmöityshoitokeskustelusta tehtyä ennakkojuttua. Julkisen sanan neuvosto korostaa harkintaa ja huolellisuutta, kun tunnistettavien henkilöiden kuvia käytetään uudestaan. Erityisen varovainen tulee olla, kun käytetään lasten kuvia. Keskisuomalainen ei riittävän selkeästi merkinnyt, että kyse oli arkistokuvasta. Kuvan käyttö ei Julkisen sanan neuvoston mielestä kuitenkaan ollut loukkaavaa eikä harhaanjohtavaa.Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.Jari Lindholmin eriävä mielipideSuostuessaan jutun kohteeksi tavallisen kansalaisen pitää voida luottaa siihen, ettei hänen lausuntojaan tai kuvaansa myöhemmin käytetä alkuperäisestä asiayhteydestä irrallaan. Lapsen yhtäkkinen ilmaantuminen tv-ohjelman mannekiiniksi ilman vanhempien suostumusta saattaa tuntua hyvinkin loukkaavalta, vaikkei käsittelytavassa sinänsä olisikaan mitään sopimatonta. Keskisuomalainen on vain pahentanut asiaa mainitsemalla kuvatekstissä lapsen sukunimen, sillä tämä vahvistaa vaikutelmaa, että lapsi liittyy jollakin konkreettisella tavalla tekstissä mainittavaan ohjelmaan.
Menu