Aamulehti julkaisi keskiviikkona 15.3.2005 uutisen ja toimittajan kommentin Inarin metsäsodasta. Reilu viikko myöhemmin 25.3.2005 toimittaja kirjoitti vielä kolumnin, jossa mainitaan toinen kantelija nimeltä. Kaikki kirjoitukset olivat kriittisiä ja ottivat kantaa Greenpeacen toimintaa ja motiiveja vastaan. Lehti julkaisi uutisen jälkeen järjestön edustajan oman kannanoton.Kantelu 1.4.2005Kantelijoiden mukaan uutisen faktat eivät yhdessä kohdassa pidä paikkaansa: Aamulehti väittää, että ”pääosa poromiehistä on irtisanoutunut aktivistien touhuista”. Kommentissaan toimittaja syyllistyy fabuloiviin spekulaatioihin, joissa fakta ja fiktio sekoittuvat. Kolumnissa on epäasiallista ja alatyylistä nimittelyä. Sen viimeinen kappale on väkivallalla elämöintiä, missä toimittajan toive verhotaan stilisoinnin avulla peloksi. Viittaus väkivaltaan voidaan tulkita kehotukseksi. Tämä on erityisen vakavaa, koska kolumnissa mainitaan nimeltä Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.Aamulehden vastausPäätoimittaja Matti Apusen mukaan toimittaja on haastatellut metsähallituksen ja Greenpeacen edustajaa sekä yhtä poroisäntää, joten tasapuolisuuden kriteerit toteutuvat uutisjutussa hyvin. Toimittajan oma kommentti on erotettu uutisesta. Matti Liimataisen vastine julkaistiin Aamulehdessä näkyvästi ja tuoreeltaan. Kommentti on toimittajan oma näkemys ja tiivistys, joka perustuu lukuisiin keskusteluihin ja taustatyöhön.Kolumni tiivistää Lapin metsäsodan tunnelmia, jotka ovat varsin kiivaat. Kirjoittajalla on vahva oma näkemys asiasta, mutta sanan- ja ilmaisunvapauden nimissä tästä häntä ei voi moittia. Greenpeace on itsekin käyttänyt kampanjoinnissaan voimakasta kieltä, joten järjestön on oltava valmis ottamaan vastaan kärkevääkin arvostelua. Näkemys loppukappaleen yllytyksestä väkivaltaan perustuu tarkoitushakuiseen tulkintaan, joka ei saa tukea tekstistä.RatkaisuJournalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO8). Olennainen virhe on viipymättä korjattava (JO20). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO22).Aamulehti raportoi kriittisesti ja kovasanaisesti Lapin metsäsodasta, missä osapuolten kannat olivat kaukana toisistaan. Tällaisessa tilanteessa on luonnollista, että faktoista esiintyy erilaisia tulkintoja. Greenpeacen edustajaa oli haastateltu uutisessa ja hän sai sen julkaisemisen jälkeen oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä ja selostaa mielipiteitään omassa kannanotossaan Aamulehdessä.Toimittajan kolumni oli sävyltään hyökkäävä. Hän kirjoitti omalla nimellään, jolloin sananvapauden nimissä voidaan sallia voimakkaita ja poikkeuksellisen kärkeviäkin ilmaisuja. Greenpeace toimii näkyvästi julkisuudessa. Niinpä sen on oltava myös valmis kestämään kovasanaistakin kritiikkiä. Kolumnin viittauksesta väkivaltaan neuvosto ei löytänyt piilotettuja motiiveja. Maku- ja tyylikysymyksiin neuvosto ei ota kantaa.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu