Bisnes.fi-lehti julkaisi marraskuun numerossaan elokuva-arvostelun Riot On! –nimisestä elokuvasta. Elokuva kertoo konkurssiin menneen Riot Entertainmentin tarinan. Kirjoituksen otsikkona oli ”Nolo mellakka”.Kirjoituksessa julkaistiin kantelijan – elokuvan tuottajan, käsikirjoittajan ja päähenkilön – kommentteja. Yhtiössä kantelija oli toiminut myyntijohtajana. Lehti ei ole julkaissut kantelijan vastineeksi nimeämää kirjoitusta.KANTELUKantelijan mukaan toimittajan yhteydenotto oli ollut alatyylinen henkilökohtainen hyökkäys. Kantelijan mielestä sekä toimittajalla että tämän tietolähteillä oli ollut vahingoittamistarkoitus. Toimittaja oli kertonut olevansa erään yhtiössä työskennelleen entisen työntekijän ystävä. Kantelijan mukaan tämä entinen työntekijä on eri yhteyksissä arvostellut elokuvaa ja sen tekijöitä. Kantelijan mielestä toimittajan kytkös ystäväänsä teki objektiivisen kirjoittelun mahdottomaksi. Jutussa ei kerrottu tästä kytköksestä. Kantelijan mukaan toimittaja ei ollut haastattelua muistuttaneessa puhelinkeskustelussa kertaakaan maininnut, että kyse oli haastattelusta. Sen sijaan toimittaja oli ilmoittanut, että ei anna juttua etukäteen luettavaksi, koska sen sisältö tulisi olemaan yllätys. Kantelija laati vastineen, jota lehti ei ole julkaissut.LEHDEN VASTAUSBisnes.fi-lehden päätoimittaja Kari Latvanen toteaa, että kirjoituksen journalistisena tavoitteena oli elokuvan arvosteleminen ja siinä esitettyjen väitteiden vertaaminen todellisiin tapahtumiin. Päätoimittaja kertoo, että kantelussa mainittu tietolähde on Riot Entertainmentin entinen tuottaja, joka antoi toimittajalle taustatietoja. Toimittaja ja päätoimittaja eivät itse tunne kantelijaa henkilökohtaisesti.Päätoimittajan mukaan toimittaja oli ilmoittanut kantelijalle heti puhelinkeskustelun alussa kirjoittavansa lehteen artikkelia Riot Entertainment –elokuvasta. Kantelija ei ollut asettanut toimittajan kanssa käymänsä puhelinkeskustelun ehdoksi artikkelin tarkistamista ennalta. Ei edes sen jälkeen, kun toimittaja oli ilmoittanut, ettei hän välttämättä anna kantelijan lukea koko artikkelia ennalta. Tällöin kantelija oli päätoimittajan mukaan vastannut, että ”tee sitten mahdollisimman kriittinen juttu, sillä se on hyvää mainosta”.Päätoimittaja toteaa, että hän oli luvannut lähettää tekstin kantelijalle luettavaksi, jos aihetta ilmenee. Jutun luettuaan ja toimittajan kanssa keskusteltuaan päätoimittaja ei ollut nähnyt siihen aihetta.Päätoimittaja kertoo pyrkineensä tavoittamaan kantelijaa lukuisia kertoja ennen jutun julkaisemista. Lisäksi hän oli jättänyt kantelijalle sähköpostitse soittopyynnön. Siihenkään kantelija ei ollut vastannut.RATKAISUJournalistin ohjeiden 9. kohdan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on käsiteltäessä kiistanalaista asiaa: tietolähteellä voi olla henkilökohtaisia intressejä tai vahingoittamistarkoitus. Neuvosto toteaa, että kantelijaa oli kuultu tietolähteen väitteistä. Neuvoston mielestä kantelija ei ole kyennyt osoittamaan, että toimittaja olisi antanut tietolähteensä vaikuttaa jutun sisältöön hyvän journalistisen tavan vastaisesti. Journalistin ohjeiden 15. kohdan mukaan haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hyvän tavan mukaista on myös kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Kanteluasiakirjoista ilmenee, että haastattelun tehnyt toimittaja oli esittäytynyt journalistiksi. Näin ollen kantelija tiesi olevansa tekemisissä toimittajan kanssa. Hän tiesi myös sen, että toimittaja oli tekemässä juttua Riot On! –elokuvasta. Näiden seikkojen vuoksi kantelijan, elokuvan tuottajan, on neuvoston mielestä pitänyt olla tietoinen siitä, että toimittaja haastattelee häntä ja julkaisee hänen vastauksensa, vaikka toimittaja ei olisi asiaa erikseen maininnutkaan. Journalistin ohjeiden 16. kohdan mukaan haastateltavan pyyntöön tarkistaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua asiatietojen varmistamiseksi. Hyvän journalistisen tavan mukainen tarkistamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia. Tarkistamismenettelyn tarkoituksena on asiatietojen varmistaminen. Tarkistamisesta on sovittava yleensä viimeistään haastattelutilanteessa. Neuvosto toteaa, että kantelukirjelmässään kantelija ei väitä, että häntä olisi siteerattu väärin. Siksi mahdollinen laiminlyönti tarkistamismenettelyssä ei ole neuvoston käsityksen mukaan voinut aiheuttaa kantelijalle vahinkoa. Kanteluasiakirjoista ei ilmene, missä vaiheessa kantelija olisi vaatinut lausumiensa tarkistamista.Journalistin ohjeiden 19. kohdan mukaan arvostelun kohteeksi joutuneelle on myönnettävä vastineoikeus lehdessä, jos hän sitä perustellusti pyytää. Pelkkä mielipide-ero ei ilman muuta oikeuta vastineeseen. Neuvosto toteaa, että kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa esitettiin henkilökohtaisia näkemyksiä arvioitavana olevasta elokuvasta ja sen tekijöistä. Arvostelun luonteeseen kuuluvat kriittisetkin ilmaisut, eikä niiden yleensä voida katsoa kohdistuvan teoksen tekijöihin henkilökohtaisesti. Nämä seikat huomioon ottaen neuvosto toteaa, että kirjoitus ei sisältänyt vastineoikeuden synnyttänyttä arvostelua eikä lehden tarvinnut julkaista kantelijan vastineeksi nimeämää kirjoitusta.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Bisness.fi ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu