Karjalan Heili julkaisi 31.3.2004 kirjoituksen kantelijasta ja hänen kummilapsitoiminnastaan. Jutun otsikkona oli ”Pirkko Martikainen kohteli X:ää kuin kesäkissaa / Valtuuston puheenjohtaja selvinnee syytöksittä”. Etusivun vinkkiotsikkona oli ”Pirkko Martikainen hylkäsi X-orpotytön kuin kesäkissan”. Kirjoitus oli freelance-toimittaja Harri Ekholmin tekemä. Hän oli kirjoittanut asiasta ensin erääseen aikakauslehteen ja sitten Karjalan Heiliin. Molemmissa julkaistiin kantelijan vastauksia, jotka kantelija oli antanut Ekholmille tämän haastatellessa kantelijaa aikakauslehden juttuun.Karjalan Heilin kirjoituksen mukaan kantelija olisi pakottanut X:n jäämään lastenkotiin. Siinä väitettiin myös, että kantelija oli kirjelmässään poliisille ilmoittanut perättömiä tietoja. Jutun mukaan ”poliisi miettii parhaillaan sitä, pitäisikö poliisin käynnistää rikostutkinta kaupunginvaltuuston puheenjohtajan perättömäksi osoittautuneesta ja vahinkoa aiheuttaneesta kirjeestä poliisille”. Kirjoituksessa mainittiin kantelijan kotiosoite.Karjalan Heili julkaisi kantelijan vastineen 4.4.2004. Siinä kantelija kertoi oman näkemyksensä tapahtumien kulusta.Karjalan Heili palasi aiheeseen 18.4. kirjoituksessa, jossa X:n aiempi sijaisäiti kommentoi kantelijan vastineessaan esittämiä väitteitä. Lisäksi sijaisäiti kertoi arkaluontoisia yksityiskohtia kantelijan toiminnasta X:n asiassa. Saman päivän Karjalan Heilissä oli toimittaja Ekholmin yleisönosastokirjoitus, jossa tämä kommentoi kantelijan vastinetta. Kirjoituksen otsikkona oli ”Pirkko Martikaisella on erilainen totuus”.KANTELUKantelijan mukaan hänelle oli syntynyt toimittajan yhteydenotosta kuva, että toimittaja oli halunnut kuulla hänen näkemyksensä taustaksi kirjoittelulleen. Toimittaja ei ollut kertonut puhelinkeskustelussa, minkä tiedotusvälineen asialla hän on, mihin tiedotusvälineeseen saatua aineistoa käytetään eikä sitä, että hän nauhoittaa keskustelun. Kantelijan mielestä Karjalan Heilin juttu 31.3.2004 oli kärkevä ja loukkaava. Kantelijan mukaan hänelle ei kerrottu etukäteen jutun julkaisemisesta eikä häntä kuultu sen väitteistä. Karjalan Heilin kirjoitus 18.4.2004 oli sekin kantelijaa loukkaava. Lisäksi se antoi kantelun mukaan väärän kuvan X:n tulosta kantelijan luo. Lehti ei kuullut kantelijaa tässäkään jutussa. Lehden yleisönosastolla 18.4.2004 julkaistussa kirjoituksessa toimittaja pyrki kantelijan mielestä saamaan hänen vastineensa näyttämään valheelliselta. TOIMITTAJAN VASTAUSToimittaja Harri Ekholm toteaa, että kantelija on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa kokoomuksen varapuheenjohtajana. Kantelija on toiminut myös Anastasia-nimisen hankkeen toteuttajana ja saanut pääosan hankkeen rahoituksesta EU:n ohjelman kautta. Hanke koskee Pohjois-Karjalan maakunnan ja Karjalan tasavallan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Kantelija toimii hankkeessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Toimittajan mielestä asiassa ei ollut kyse kantelijan yksityiselämästä vaan julkisen viranomaisen kantelijalle osoittamasta julkisesta tehtävästä, venäläisen orpolapsen tilapäisestä kasvatuksesta kantelijan kotona. Kun viranomaiset estävät lapsen paluun turvattomaksi katsomaansa kotiin, asiasta on voitava kirjoittaa ottaen huomioon myös kantelijan asema yhteiskunnassa. Toimittaja kertoo suhtautuneensa kriittisesti tietolähteisiin ja tuoneensa julki eri osapuolten keskenään ristiriitaiset kertomukset. Väitteessä, että kantelijan poliisille kirjoittamat tiedot olivat osin perättömiä, toimittaja pohjaa apulaispoliisipäällikön allekirjoittamaan asiakirjaan. Toimittaja toteaa, että kantelija ei ole esittänyt oikaisuvaatimusta hänelle tai Karjalan Heilille.Toimittajan mukaan puhelinkeskustelun nauhoite osoittaa, että kantelija ymmärsi puhelun julkaistavaksi haastatteluna. Kantelija ei ollut pyytänyt haastattelua tarkistettavakseen. Kantelija ei ollut myöskään kysynyt, missä mediassa juttu julkaistaan, eikä toimittaja ollut huomannut sitä kertoa. Toimittaja kertoo, että Karjalan Heilin juttu tilattiin ja tehtiin aikakauslehden kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Molempien juttujen tekijänä toimittaja käytti samaa tietopohjaa, muokkasi ja täydensi jo aiemmin aikakauslehdelle tekemäänsä käsikirjoitusta sekä hankki uutta tietoa. Karjalan Heilin jutussa siteeratut haastattelulausunnot oli julkistettu jo kertaalleen toimittajan aikakauslehdelle tekemässä kirjoituksessa. Kantelijan kotiosoitteen mainitsemista toimittaja perustelee sillä, että se on saatavissa useista julkisista lähteistä. Kantelijan osoite ei ole toimittajan mukaan mikään salaisuus. Toimittajan mukaan kantelijan väite kuulematta jättämisestä on perätön. Kantelijaa kuultiin ennen jutun julkaisemista silloin, kun toimittaja haastatteli häntä puhelimitse. Toimittajan mukaan kantelija ei ole osoittanut hänen yleisönosastokirjoituksessaan yhtään virhettä.LEHDEN VASTAUSKarjalan Heilin päätoimittaja Heikki Arppi toteaa, että kantelijan on asemansa vuoksi kestettävä kovaakin arvostelua. Tässä tapauksessa hänen suojapiiriään supisti myös asian herättämä yleinen mielenkiinto. Päätoimittajan mukaan kantelija on osittain saavuttanut nykyisen asemansa ja vaalimenestyksensä esiintymällä hyväntekijänä, jonka toiminnan varjopuoli tuli esiin kyseisissä reportaaseissa. Juttujen jokaisesta väitteestä on olemassa selvät todisteet. Päätoimittaja kertoo, että kantelijalle pyrittiin antamaan mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen. Tämä ilmenee päätoimittajan mukaan toimittaja Ekholmin vastauksesta. Kantelijan vastine julkaistiin heti seuraavassa mahdollisessa numerossa näyttävästi ja sanaakaan muuttamatta. Kantelijan vastineen vuoksi lehti antoi kirjoituksessa 18.4. tilaa toisen sijaisäidin ja orpolapsia Suomeen välittävän yhteyshenkilön mielipiteille. Vastineen väitteiden johdosta myös toimittaja sai oikeuden yleisönosastokirjoitukseensa. Kantelijaa ei saatu kiinni kommentoimaan väitteitä, eikä uutta vastinetta enää tullut.RATKAISUNeuvosto toteaa, että toimittaja Harri Ekholm oli kirjoittanut asiasta ensin erääseen aikakauslehteen ja sitten Karjalan Heiliin. Molemmissa lehdissä julkaistiin kantelijan vastauksia, jotka kantelija oli antanut toimittajalle tämän haastatellessa kantelijaa aikakauslehden juttuun. Karjalan Heili julkaisi myöhemmin kantelijan vastineen. Tämän jälkeen lehti julkaisi asiasta vielä toisen jutun sekä toimittaja Ekholmin yleisönosastokirjoituksen, jossa Ekholm kommentoi kantelijan vastinetta. Neuvoston mielestä kantelijan yhteiskunnallinen asema oli sellainen, että hänen oli siedettävä voimakastakin arvostelua. Myös hänen yksityiselämän suojansa oli kaventunut. Neuvosto toteaa, että kantelija ei ole voinut osoittaa jutuissa selviä asiavirheitä. Toimittaja Ekholmin yleisönosastokirjoituksessa ei ollut kyse vastineen välittömästä kommentoimisesta.Journalistin ohjeiden 15. kohdan mukaan haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hyvän tavan mukaista on myös kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Neuvosto toteaa, että kanteluasiakirjojen mukaan Karjalan Heilin juttu 31.3. tilattiin ja tehtiin aikakauslehden kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Kantelija oli ollut tietoinen lausumien julkaisemisesta aikakauslehdessä. Toimittaja ei ollut kuitenkaan kertonut, että lausumat tuodaan julkisuuteen myös Karjalan Heilissä. Neuvoston mielestä kantelija ei ollut voinut varautua siihen, että hänen lausumansa julkaistaan sellaisenaan toisessa lehdessä; kirjoituksessa joka oli hänelle erittäin kielteinen. Neuvoston mielestä toimittajan olisi pitänyt selkeästi etukäteen kertoa kantelijalle aikomuksistaan julkaista tämän aikakauslehden juttua varten antamansa lausumat myös paikkakunnan kaupunkilehdessä, Karjalan Heilissä. Journalistin ohjeiden 23. kohdan mukaan kaikkien ihmisarvoa ja kunniaa on suojattava. Ohjeiden 22. kohdassa todetaan, että jos nimettyä henkilöä arvostellaan tiedotusvälineessä erittäin voimakkaasti, on hyvän journalistisen tavan mukaista tuoda hänen näkökantansa esiin mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä.Neuvosto toteaa, että Karjalan Heilin kirjoitukset 31.3. ja 18.4. sisälsivät sellaisia kantelijalle kielteisiä väitteitä, joita ei ollut aikakauslehden jutussa. Neuvoston mielestä kantelijaa olisi pitänyt kuulla niistä erikseen. Hänen kannanottonsa niihin olisi pitänyt julkaista jo kirjoitusten yhteydessä varsinkin, kun asia liittyi kantelijan yksityiselämään.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että sekä Karjalan Heili että toimittaja Harri Ekholm ovat rikkoneet hyvää journalistista tapaa, ja antaa molemmille huomautuksen.
Menu