3362A/AL/04

Vapauttava

Hymy-lehti selosti artikkelissaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan menettelyä kummilapsiasiassa. Jutun tehnyt freelance-toimittaja oli kuullut puheenjohtajaa jutun väitteistä ennen niiden julkaisemista. Kirjoituksessa julkaistiin puheenjohtajan näkemys asiaan. Vapauttava.

Hymy-lehti julkaisi numerossa 4/2004 kirjoituksen kantelijasta ja hänen kummilapsitoiminnastaan. Jutun otsikkona oli ”Naispoliitikko hylkäsi venäläisen kummilapsensa”. Artikkeliin viitattiin kannessa otsikolla ”Naispoliitikko hylkäsi kummilapsensa orpokotiin”.Kirjoituksessa arvosteltiin kantelijan menettelyä asiassa ja kerrottiin muun muassa, että hän oli kirjoittanut poliisille ”sittemmin osin virheelliseksi osoittautuneen kirjeen”, jonka perusteella poliisilaitos oli todennut kummilapsen oleskeluluvan rauenneeksi. Artikkelissa julkaistiin paitsi kantelijan myös hänen miehensä lausuntoja. KANTELUKantelijan mielestä Hymyn kirjoitus ei ole totuudenmukainen. Hänen mukaansa jutussa ei tuoda esille mitään niistä asioista, joita hän oli kertonut toimittajalle puhelinkeskustelussa. Tapahtumia vääristellään niin, että kantelijan menettely on saatu näyttämään moitittavalta. Myöskään otsikot eivät vastaa tosiasioita. Kantelijan mukaan hänelle oli syntynyt toimittajan yhteydenotosta kuva, että toimittaja halusi kuulla hänen näkemyksensä taustaksi kirjoittelulleen. Toimittaja ei ollut kertonut puhelinkeskustelussa, minkä tiedotusvälineen asialla hän on, mihin tiedotusvälineeseen saatua aineistoa käytetään eikä sitä, että hän nauhoittaa keskustelun. TOIMITTAJAN VASTAUSToimittaja Harri Ekholm toteaa, että kantelija on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa kokoomuksen varapuheenjohtajana. Kantelija on toiminut myös Anastasia-nimisen hankkeen toteuttajana ja saanut pääosan hankkeen rahoituksesta EU:n ohjelman kautta. Hanke koskee Pohjois-Karjalan maakunnan ja Karjalan tasavallan sosiaalialan kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Kantelija toimii hankkeessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Toimittajan mielestä asiassa ei ollut kyse kantelijan yksityiselämästä vaan julkisen viranomaisen kantelijalle osoittamasta julkisesta tehtävästä, venäläisen orpolapsen tilapäisestä kasvatuksesta kantelijan kotona. Kun viranomaiset estävät lapsen paluun turvattomaksi katsomaansa kotiin, asiasta on voitava kirjoittaa ottaen huomioon myös kantelijan asema yhteiskunnassa. Toimittaja Harri Ekholm kertoo suhtautuneensa kriittisesti tietolähteisiin ja tuoneensa julki eri osapuolten keskenään ristiriitaiset kertomukset. Toimittajan mukaan kirjoituksen tiedot pohjautuvat viranomaisten asiakirjoihin. Myös niissä poliisiviranomainen toteaa kantelijan poliisille lähettämät tiedot osin vääriksi. Toimittajan mukaan yhtään hänen Hymylle tekemässään jutussa olevaa tietoa ei ole osoitettu virheelliseksi, eikä kantelija ole esittänyt oikaisuvaatimusta. Toimittajan mukaan puhelinkeskustelun nauhoite osoittaa, että kantelija ymmärsi puhelun julkaistavaksi haastatteluna. Kantelija ei ollut pyytänyt haastattelua tarkistettavakseen. Kantelija ei ollut myöskään kysynyt, missä mediassa juttu julkaistaan, eikä toimittaja ollut huomannut sitä kertoa. Toimittaja oli kuitenkin maininnut Hymy-lehden nimen kantelijan aviopuolisolle, jota toimittaja oli haastatellut samassa yhteydessä.LEHDEN VASTAUSHymyn päätoimittaja Esko Tulusto toteaa kantelijan yhteiskunnallisen aseman. Sen vuoksi kantelijan toimintaan kohdistuu tavanomaista suurempi yhteiskunnallinen intressi, ja hänen yksityisyyden suojansa on kaventunut. Päätoimittaja korostaa kummilapsitoiminnan vastuullisuutta. Siten sitä on myös voitava arvostella, kun siihen on aihetta, vaikka tällöin kohteena onkin yksityinen perhe. Myös kantelijan taloudellinen intressi asiassa lisää sen julkisuutta ja oikeutta arvostella kantelijan toimintaa.Päätoimittajan mukaan jutun aineisto on laaja ja antaa varmasti oikean kuvan siitä, mitä asiassa on todella tapahtunut. Lehti ei julkaissut kaikkia tietoonsa tulleita yksityiskohtia. Jutussa kantelijan ei väitetty syyllistyneen mihinkään lainvastaiseen. Sen sijaan artikkelissa on perustellusti arvosteltu sitä, että orpolasta on loukattu ja että kantelija on pyrkinyt pääsemään kummilapsestaan eroon muun muassa hakemalla tämän oleskeluluvan lakkauttamista perustein, jotka viranomaiset totesivat sittemmin harhaanjohtaviksi.Päätoimittajan mukaan kantelija tietää, että toimittaja Harri Ekholm on freelance-toimittaja. Ekholmilla ei ollut mitään velvollisuutta kertoa, mihin lehtiin hän aikoo asiasta kirjoittaa. Kun hän oli sopinut jutusta Hymy-lehden kanssa, hän kertoi lehden nimen myös kantelijalle. Nauhurista päätoimittaja toteaa, että se on toimittajan perustyökalu, eikä toimittajan tarvitse ilmoittaa sen käytöstä. Haastattelussa kantelijalta kysyttiin nimenomaan sitä oleskeluluvan peruuttamisen kannalta keskeistä asiaa, mistä kantelija sai väittämänsä tiedon, että hänen kummilapsensa ei halua palata Suomeen. Poliisille kantelija oli ilmoittanut saaneensa tiedon holhoojalta. Holhoojan taholta tällaista ilmoitusta ei ollut kuitenkaan annettu.Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ole lähettänyt lehdelle vastinetta. RATKAISUJournalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeiden 23. kohdan mukaan kaikkien ihmisarvoa ja kunniaa on suojattava. Ohjeiden 22. kohdassa todetaan, että jos nimettyä henkilöä arvostellaan tiedotusvälineessä erittäin voimakkaasti, on hyvän journalistisen tavan mukaista tuoda hänen näkökantansa esiin mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä. Neuvoston mielestä kantelijan yhteiskunnallinen asema oli sellainen, että hänen oli siedettävä voimakastakin arvostelua. Myös hänen yksityiselämän suojansa oli kaventunut. Neuvosto toteaa, että kantelijaa kuultiin jutun väitteistä ennen niiden julkaisemista. Kirjoituksessa julkaistiin hänen kantansa asiaan. Kantelija olisi lisäksi voinut pyrkiä käyttämään vastineoikeutta. Neuvoston mielestä kantelija ei ole osoittanut artikkelista selviä asiavirheitä. Myöskään otsikot eivät olleet virheellisiä. Niille oli sisällössä kate.Journalistin ohjeiden 15. kohdan mukaan haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hyvän tavan mukaista on myös kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Neuvosto toteaa, että haastateltavalle on mainittava haastattelutarkoituksesta, ellei yhteydenoton syy esimerkiksi asiayhteyden perusteella ole aivan ilmeinen. Esittäytyminen journalistiksi riittää yleensä silloin, kun vastapuolella on lausuntojen antamiseen tottunut päätöksentekijä ja asia koskee haastateltavan toimialaa. Nauhuri on toimittajan muistiinpanoväline. Sen käyttö haastattelussa on normaalin käytännön mukaista.Tässä asiassa haastattelu ei liittynyt kantelijan poliittiseen toimintaan. Asemansa ja asian yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi kantelijan on neuvoston mielestä kuitenkin pitänyt olla tietoinen siitä, että hänen toimittajalle antamansa vastaukset aiotaan julkaista. Neuvosto toteaa, että molemmat osapuolet ovat vastauksissaan kertoneet toimittajan ilmoittaneen kantelijan puolisolle, että toimittaja tekee asiasta juttua Hymy-lehteen. Neuvoston mielestä toimittaja on voinut perustellusti olettaa, että kantelija saa puolisoltaan tästä tiedon. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hymy-lehti ja toimittaja Harri Ekholm eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.