3354/SL/04

Langettava

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi verkkolehtensä keskustelupalstalla loukkaavia kirjoituksia luonnonsuojeluyhdistyksestä ja sen jäsenistä. Yhdistyksen hallituksen jäsenten nimet mainittiin palstalla kaksi kertaa. Nimet sisältäneissä viesteissä henkilöitä ei loukattu. Nimien julkaiseminen aiheutti kuitenkin sen, että muiden viestien uhkaukset ja loukkaukset kohdistuivat nimettyihin henkilöihin. Langettava äänin 8 – 2.

Etelä-Suomen Sanomat käsitteli pääkirjoituksessaan 21.3.2004 kantelijan, Salpausselän luonnonystävät ry:n, tekemää kaavavalitusta. Yhdistys mainittiin kirjoituksessa nimeltä.Kirjoittajan mielestä kaavasta valittaneilla ihmisillä on käyttövoimana ideologia, jonka tarkoituksena on estää yhteiskunnan edistyminen. ”Tältä pohjalta heitä voitaisiin kutsua nihilisteiksi tai anarkisteiksi, mutta kauniimmin sanottuna he ovat vain demokratian väärinkäyttäjiä”. Samana päivänä Etelä-Suomen Sanomat julkaisi verkkolehtensä keskustelupalstalla kirjoituksia, joissa Salpausselän luonnonystävistä käytettiin loukkaavia ilmaisuja. Kirjoitukset sisälsivät myös uhkauksia. Yhdistyksen hallituksen jäsenten nimet ja yhteystiedot julkaistiin palstalla kaksi kertaa.Seuraavan päivänä lehti julkaisi yhdistyksen vastineen pääkirjoitukseen. KANTELUKantelun mukaan pääkirjoituksen kieli oli poikkeuksellista. Silmiinpistävää siinä oli myös täydellinen asiatietojen puuttuminen. Verkkolehden kirjoitukset sisälsivät kantelijan mielestä alatyylistä haukkumista. Kirjoitukset oli kohdistettu Salpausselän luonnonystävät ry:n jäseniin ja hallituksen jäseniin, vaikka valittajana kaava-asiassa oli yhdistys. Verkkolehdessä julkaistiin myös heidän nimensä ja yhteystietonsa. Kirjoituksissa uhattiin heidän fyysistä koskemattomuuttaan ja kehotettiin ”pistämään puhelimet soimaan”.LEHDEN VASTAUSEtelä-Suomen Sanomien päätoimittajan Heikki Hakalan mukaan kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa arvioitiin niitä vaikutuksia, joita valitusprosesseilla on yhteiskunnan kehittymiselle ja rakentumiselle. Jutun kritiikki ei poikennut yhteiskunnalliselle kirjoittelulle tavanomaisesta tyylistä tai sävystä. Kirjoituksessa ei mainittu henkilöitä. Sen arviot kohdistuivat kantelijayhdistyksen yhteiskunnalliseen toimintaan. Yhdistys sai antaa pääkirjoitukseen vastineensa, jonka lehti julkaisi 3.4.2004.Pääkirjoituksen julkaisemisen jälkeen lehden ylläpitämällä verkkokeskustelupalstalla on käyty keskustelua, jossa kantelijaan on kohdistettu voimakasta kritiikkiä. Toisaalta palstalla on ollut myös kantelijaa tukevia kannanottoja. Kritiikkiä sisältäneissä kirjoituksissa ei ole mainittu nimeltä kantelijayhdistyksessä toimivia henkilöitä. Kirjoituksessa, jossa lueteltiin hallituksen jäsenten ja varajäsenten nimet, ei ollut mitään kannanottoa asiaan. Päätoimittajan mielestä kirjoitukset ovat olleet tyypillisiä verkkokeskustelupalstan kiihkeitä kannanottoja tärkeiksi koetuista asioista. Päätoimittaja katsoo, että neuvoston toimivalta ei ulotu verkkolehden keskustelupalstalla julkaistuun aineistoon. Hän toteaa, että lehti ei kontrolloi keskustelupalstaa etukäteen. Jälkikäteen sieltä poistetaan ne mielipiteet, joiden katsotaan loukkaavan esimerkiksi henkilön kunniaa tai yksityisyyttä. Päätoimittajan mielestä pelkkä yksittäisten kirjoitusten poistaminen ei ole sellaista sananvapauslaissa tarkoitettua aineiston käsittelyä, että keskustelupalsta muuttuisi verkkojulkaisuksi. RATKAISUJournalistin ohjeiden johdanto-osan mukaan hyvä journalistinen tapa ei rajoita mielipiteen ilmaisun vapautta. Ohjeiden 23. kohdan mukaan kaikkien ihmisarvoa ja kunniaa on suojattava. Vakaumusta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Neuvosto toteaa, että pääkirjoitukset ovat mielipidekirjoituksia, joissa on mahdollista ottaa voimakkaastikin kantaa jonkun asian puolesta tai sitä vastaan. Kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa ei viitattu kehenkään yksittäiseen nimeltä mainittuun henkilöön, vaan arvostelu kohdistui Salpausselän luonnonystävät ry:n yhteiskunnalliseen toimintaan. Neuvoston mielestä kritiikki mahtui yhteiskunnallisen keskustelun puitteisiin. Lisäksi lehti julkaisi kantelijan vastineen. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että pääkirjoitus ei ollut hyvän journalistisen tavan vastainen. Neuvoston perussopimuksen 2. pykälän mukaan neuvosto voi käsitellä joukkoviestimissä julkaistua toimituksellista aineistoa.Neuvosto toteaa, että kantelun kohteena olevat yleisömielipiteet julkaistiin Etelä-Suomen Sanomien verkkolehden keskustelupalstalla. Sen etusivulla lehti oli julkaisuaikana ilmoittanut valvovansa keskustelua ja poistavansa hyvän journalistisen tavan vastaiset viestit. Näillä perusteilla neuvosto päätti, että kantelun kohteena olevat verkkolehdessä julkaistut yleisömielipiteet ovat neuvoston toimivallan piiriin kuuluvaa toimituksellista aineistoa.Yleisömielipiteissä Salpausselän luonnonystävistä käytettiin loukkaavia ilmaisuja. Kirjoitukset sisälsivät myös uhkauksia. Yhdistyksen hallituksen jäsenten nimet ja yhteystiedot julkaistiin palstalla kaksi kertaa. Neuvosto toteaa, että nimet sisältäneissä viesteissä henkilöitä ei loukattu. Nimien julkaiseminen aiheutti kuitenkin sen, että muiden viestien uhkaukset ja loukkaukset kohdistuivat nimettyihin henkilöihin. Siten kirjoitukset olivat kokonaisuutena arvioiden henkilökohtaisesti loukkaavia. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Etelä-Suomen Sanomien rikkoneen hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.Risto Pohjanpalon ja Jacob Södermanin eriävä mielipide:Verkkolehtikeskustelun tekee ulkoisesti lehtien yleisönosastoista poikkeavaksi se, että keskustelua käydään lehtiversioita lyhyemmällä aikajänteellä. Kirjoituksissa voidaan nopeasti kommentoida muiden sanomisia ja täydentää niissä olevia tietoja. Kirjoitukset ovat myös selattavissa näkyviin usein pitkältäkin ajalta.Mielestämme verkkolehden keskustelupalstaa ei tule käsitellä kokonaisuutena niin, että jos yhdessä kirjoituksessa nimetään tietty luonnonsuojelijoiden ryhmä ja toisessa käytetään voimakasta kieltä yksilöimättömistä saman alan toimijoista, voitaisiin kirjoitukset jälkikäteen yhteen liittämällä katsoa keskustelussa juuri tätä nimettyä ryhmää loukatun.Neuvostolla ei päätöstä tehdessään ole voinut olla tietoa siitä, onko jonkun yksittäisen keskusteluosan kirjoittajalla ollut mielessään juuri aiemmin keskustelussa esiintynyt nimilista, vai onko hän kohdistanut kritiikkinsä johonkin toiseen, epämääräiseen joukkoon. Tämän vuoksi olemme vapauttavan päätöksen kannalla.