KANTELUKanteluiden kohteena on neljä Aamulehden kirjoitusta Lähi-idän levottomuuksista. Uutisen 3.4.2004 otsikkona oli ”Israelin poliisit hyökkäsivät rukouspaikalle”. Kantelijan mukaan väkivaltaisuudet olivat alkaneet palestiinalaisten heitettyä kivillä rukouspaikalla olleita ihmisiä. Heidät evakuoitiin, ja vasta tämän jälkeen poliisi hyökkäsi kohti kivienheittäjiä. Tämä ei ilmennyt otsikosta. Uutisessa 16.5.2004 lehti kertoi palestiinalaisten järjestämistä mielenosoituksista. Otsikkona oli ”Levottomuudet leimasivat Israelin valtion 56-vuotispäivää / Palestiina: Ympäri Gazaa osoitettiin mieltä, Israel jyräsi yli tuhat asuinrakennusta”. Kantelijan mukaan kyse ei ollut Israelin kansallispäivästä. Kantelija kiinnittää huomiota myös otsikon sanaan ”Palestiina”. Sellaista valtiota ei hänen mukaansa ole eikä ole ollut. Otsikossa oli virhe myös tuhottujen rakennusten lukumäärässä. Todellisuudessa rakennuksia tuhottiin 8 – 12 ja asuntoja 80 – 100.Uutinen 21.5.2004 ”Vastalauseita uhmaava Israel jatkaa Gazan hyökkäystä” oli kantelijan mielestä puutteellinen siksi, että se ei sisältänyt lainkaan Israelin näkökulmaa asiaan. Haastattelujuttua 21.5. ”Kritiikki Israelia kohtaan lisääntyy yhä” kantelija pitää yksipuolisena. Siinä haastateltua asiantuntijaa kantelija kutsuu ”niin sanotuksi” rauhantutkijaksi.Kantelun mukaan edellä olevat esimerkit osoittavat, että Aamulehti on toistuvasti vääristellyt Lähi-idän tapahtumia. Kantelijan mielestä lehti on asettunut palestiinalaisten puolelle ja Israelia vastaan.LEHDEN VASTAUSAamulehden vastaava päätoimittaja Matti Apunen kertoo, että uutinen 3.4. käännettiin kansainvälisten uutistoimistojen teksteistä. Päätoimittajan mukaan jutussa ei syyllistetty Israelin poliisia tapahtumien aloittamisesta. Siinä kerrottiin, että ”palestiinalaisnuorten väitetään heitelleen kivillä aluetta vartioivia poliiseja”. Sitten kirjoituksessa kuvattiin, kuinka poliisit tekivät rynnäkön rauhoittaakseen väkivaltaisuudet.Otsikossa 16.5. esitetty luku jyrätyistä asuinrakennuksista oli virheellinen. Päätoimittajan mukaan kyse oli otsikontekijälle sattuneesta työtapaturmasta. Tekstissä esitettiin oikeat tiedot, joiden mukaan yli tuhat palestiinalaista menetti kotinsa. Muilta osin otsikossa ei ollut virheitä. Siinä ei puhuttu itsenäisyyspäivästä vaan Israelin 56-vuotispäivästä. ”Palestiina” ja ”palestiinalainen” ovat puolestaan suomalaisessa lehtikielessä yleisesti käytettyjä ilmauksia. Niillä viitataan maantieteelliseen alueeseen.Päätoimittaja ei kommentoi kantelijan väitteitä uutisesta 21.5. Saman päivän haastattelujutusta päätoimittaja toteaa, että siinä haastateltu henkilö on Rauhan- ja konfliktitutkimuslaitoksen tutkija sekä tunnettu Lähi-idän asioiden asiantuntija. Haastattelussa hän arvioi Israelin valtion politiikkaa erottaen sen huolellisesti juutalaisesta kulttuurista. RATKAISUJournalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeiden 12 kohdan mukaan otsikoilla on oltava sisällössä kate. Ohjeiden 18. kohdan mukaan virheellinen tieto on viipymättä oikaistava joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Neuvosto tähdentää, että otsikon ei tarvitse kattaa kaikkea, mitä kirjoituksessa kerrotaan. Sillä annetaan lukijoille ensimmäinen vaikutelma siitä, mitä juttu sisältää. Otsikko saa olla kärjistetty tai pelkistetty, ja se voi viitata vain yhteen osaan kirjoituksesta. Neuvoston mielestä otsikosta 3.4.2004 ”Israelin poliisit hyökkäsivät rukouspaikalle” saattoi saada puutteellisen käsityksen asiasta. Jutussa tapahtumien kulku tuli kuitenkin esille totuudenmukaisesti ja kattavasti. Otsikko oli totuudenmukainen ja sillä oli sisällössä kate.Otsikossa 16.5.2004 oli sen sijaan selvä virhe. Otsikon pääväittämä eli se, että Israel oli tuhonnut asuinrakennuksia, oli kuitenkin tapahtunut tosiasia. Tuhottujen rakennusten lukumäärässä ollut virhe tuli oikaistuksi samassa yhteydessä eli uutisen tekstiosuudessa, jossa tiedot olivat oikein.Neuvosto toteaa, että kantelun kohteena olevissa uutisissa käsiteltiin asiaa, jota lehti on seurannut pitkän ajan. Silloin ei voida edellyttää, että jokainen uutinen sisältäisi kaikkien osapuolten näkökulman. Näin ollen uutisessa 21.5. ei tarvinnut tuoda esille Israelin kantaa asiaan. Saman päivän haastattelujutussa haastateltiin Rauhan- ja konfliktitutkimuslaitoksen tutkijaa. Neuvosto toteaa, että haastateltavien valinta on toimituksen asia. Kokonaisuudessaan neuvosto piti kantelun kohteena olevia kirjoituksia tavanomaisina ulkomaan uutisina. Neuvoston mielestä niissä ei ollut kantelijan kuvaamaa Israel-vastaisuutta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu