3269/SL/03

Vapauttava

Etelä-Saimaa julkaisi 1. huhtikuuta uutisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan mielenilmauksesta. Henkilö oli todellinen mutta hänen tekemisensä olivat keksittyjä. Neuvoston mielestä kirjoituksen luonne, aprillipila, selvisi lehden lukijalle. Siinä ei puututtu puheenjohtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vaan irvailu kohdistui hänen julkiseen rooliinsa. Vapauttava.

Etelä-Saimaa kertoi uutisessaan 1.4.2003 mielenilmauksesta, jolla pyrittiin estämään anniskeluterassin rakentaminen paikkakunnan kasinon edustalle. Vinkkijutun otsikossa nimeltä mainitun kantelijan kerrottiin kokeilevan Koijärvi-keinoa terassia vastaan. Uutinen jatkui sisäsivuilla otsikolla ”Kasinon terassin vastustajat ryhtyvät suoraan toimintaan”. Kirjoituksen mukaan kantelija, 67-vuotias kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, aikoo kahliutua Kasinon rannan lehmuksiin rakennustöiden pysäyttämiseksi. Jutussa puheenjohtaja perusteli suoraa toimintaa sillä, että ”muu ei näytä auttavan”. KANTELUKirjoituksesta kannelleen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan mukaan hänen koko poliittinen toimintansa saatettiin kirjoituksessa julkisuuteen valheellisella ja halventavalla tavalla. Kantelijaa loukkaava oli myös maininta ”vanhasta miehestä”. Tässä lehti syyllistyi kantelun mukaan selvään ikärasismiin. Kantelija kertoo, että hän ei ole tehnyt eikä sanonut kirjoituksessa mainittuja asioita. Hän ei ole myöskään vastustanut terassin rakentamista. Hän on vain esittänyt mielipiteenään, että terassin tulisi olla uiva veden korkeuden mukaan kelluva eikä kiinteästi pohjaan juntattu. Tästä huolimatta hänet leimattiin jutussa Koijärvi-aktivistiksi. Kantelija arvelee kirjoitusta aprillipilaksi. LEHDEN VASTAUSEtelä-Saimaan päätoimittaja Jorma Hernesmaa kertoo kirjoituksen olleen perinteinen aprillijuttu, jolla lehti on vaalinut vanhaa ja arvostettua aprillijuttuperinnettä satiirinomaisin keinoin. Juttu oli täysin fiktiivinen ja helposti aprillipilaksi hahmotettava. Sellaiseksi kantelijakin kirjoituksen ymmärsi, eikä lähettänyt lehdelle vastinetta. Päätoimittaja Hernesmaan mukaan kantelija on toiminut terassiasiassa kahdessa roolissa. Toisaalta hän on osallistunut kaupungin merkittävimpänä luottamushenkilönä aktiivisesti keskusteluun terassin rakentamisesta. Toisaalta hän on ollut mukana yhdistyksen tekemässä terassia vastustavassa valituksessa. Lisäksi hän on lähettänyt ympäristölupavirastolle kiinteää terassia vastustavan lausunnon. Näissä kahdessa roolissaan kantelijan on päätoimittaja Hernesmaan mielestä voitava alistua julkiselle arvostelulle. JATKOKIRJEENVAIHTOKommentissaan lehden vastaukseen kantelija kiistää vastustaneensa rakennushanketta. Hän kertoo, että asiasta valitti yhdistys, ei hän. Kertomansa mukaan kantelija ei ole myöskään lähettänyt mitään lausuntoa ympäristövirastolle. Hän ei halunnut ryhtyä asiassa väittelyyn lehden kanssa, eikä lähettänyt sille vastinetta. Aprillijuttuperinnettä kantelija pitää aikansa eläneenä. Tässä asiassa lukijat eivät edes hahmottaneet kirjoitusta aprillipilaksi. Vastauksessaan kantelijan kommenttikirjoitukseen päätoimittaja Jorma Hernesmaa toteaa, että kantelija on lähettänyt ympäristölupavirastolle oman lausuntonsa. Lausunto on lehden vastauksen liitteensä. Hernesmaa kertoo, että lehden toimitukseen ei tullut ainuttakaan lukijan yhteydenottoa, että kukaan olisi mieltänyt fiktiivisen aprillijutun todelliseksi uutisjutuksi. Teksti oli niin yliampuva ja todellisuudelle vieras. RATKAISUJournalistin ohjeiden 23. kohdan mukaan kaikkien ihmisarvoa ja kunniaa on suojattava. Esimerkiksi vakaumusta tai muuta henkilön ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Etelä-Saimaan kirjoituksen aiheena oli poliittisen vaikuttajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, toiminta terassiasiassa. Henkilö oli todellinen mutta hänen tekemisensä olivat keksittyjä.Neuvosto toteaa, että julkiset henkilöt kuten poliittiset vaikuttajat voivat olla myös fiktiivisten kirjoitusten aiheena edellyttäen, että jutun luonne selviää lukijalle. Neuvoston mielestä Etelä-Saimaan kirjoituksen luonteen, aprillipilan, on täytynyt selvitä lehden lukijalle. Kirjoituksessa ei puututtu kantelijan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vaan irvailu kohdistui hänen julkiseen rooliinsa terassiasiassa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Saimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.