Kotimaa julkaisi 23.5.2003 omalla nimellään esiintyneiden kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien mielipidekirjoituksen, jossa selostettiin seurakunnan naispappeusongelmia ja arvioitiin niiden syitä. Kirjoittajien mielestä ongelmat johtuvat seurakunnan kirkkoherrasta, jonka naisen pappeuteen liittyvää linjanvetoa ylivoimaisesti suurin osa seurakuntalaisista ei hyväksy. Kirjoittajien mukaan ”seurakunta on edelleen haavainen ja on sitä siihen saakka, kunnes seurakunnassamme on kirkkoherra, joka noudattaa kirkkolakia ja joka kykenee esimiestehtäviin uskottavalla tavalla”. KANTELUKirkkoherran mielestä häntä syytetään kirjoituksessa lain rikkomisesta, kun siinä väitetään, että kirkkoherra ei noudata kirkkolakia. Kirkkoherran kantelukirjelmän mukaan mitään tällaista ei ole koskaan osoitettu, mikä ilmenee muun muassa tuomiokapitulin päätöksestä. Mikään taho ei ole myöskään todennut kirkkoherraa kykenemättömäksi esimiestehtäviin.LEHDEN VASTAUSKotimaan päätoimittaja Jaakko Elenius kertoo yleisönosastokirjoituksen liittyneen valtakunnallista julkisuutta saaneeseen paikalliseen konfliktiin. Sen laajempi konteksti on ns. naispappeuden ratkaisu kirkossamme. Kirjoitus oli reaktio hiippakunnan piispan esittämään puheenvuoroon, jonka mukaan kyseessä olevan seurakunnan ongelmat johtuisivat herätysliikkeiden välienselvittelystä. Mielipidekirjoituksessaan seurakunnan luottamushenkilöt torjuivat piispan näkemyksen ja kertoivat, että seurakunnan ongelmat syntyivät kantelijan tultua kirkkoherraksi. Kirjoittajien mukaan kirkkoherra ei käytännössä hyväksy naispappeutta, ja heidän tästä tekemänsä johtopäätös, että kirkkoherra ei noudata kirkkolakia, on päätoimittaja Eleniuksen mukaan yksiselitteisesti oikea. RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan kenestäkään ei saa esittää perättömiä, maineeseen tai kunniaan kohdistuvia väitteitä (JO 23). Julkisissa viroissa toimivien on kuitenkin varauduttava siihen, että heidän toimintaansa arvostellaan kärkevästikin. Kirkkoherran kantelun mukaan kirjoituksesta saattoi saada sen kuvan, että hän ei noudata kirkkolakia. Lisäksi kirjoituksessa annettiin kirkkoherran mielestä ymmärtää, että hän ei kykene esimiestehtäviin uskottavalla tavalla. Kirkkoherraa ei mainittu kirjoituksessa nimeltä, mutta hän on siitä helposti tunnistettavissa, koska kirjoituksessa kerrottiin seurakunnan nimi. Neuvosto toteaa, että kyse oli yleisönosastokirjoituksesta, jollaisissa tulee voida mahdollisimman vapaasti esittää mielipiteitä ja myös arvostelua julkisessa tehtävässä olevien henkilöiden toiminnasta. Erityisesti silloin, kun yleisönosastokirjoituksessa esitetään nimettyyn tai tunnistettavissa olevaan henkilöön kohdistuvaa arvostelua tai tyytymättömyyttä, on suositeltavaa, että kirjoittaja esiintyy omalla nimellään ja että kirjoituksessa selvästi tuodaan esille arvostelun perusteet. Neuvoston mielestä lehti saattoi julkaista kiistanalaisen mielipidekirjoituksen. Sen allekirjoittaneet seurakunnan luottamushenkilöt esiintyivät omilla nimillään ja heidän kirjoituksensa kärki kohdistui kantelijan työhön kirkkoherrana. Kirjoittajat eivät väittäneet suoraan, että hän ei noudattaisi kirkkolakia tai kykenisi esimiestehtäviin, vaan kirjoituksessa oli kyse opillisesta moitteesta – siitä, miten kirkkoherra suhtautuu naispappeuteen. Neuvoston mielestä arvostelu oli sisällöltään sellaista, että kirkkoherra olisi voinut vastata siihen vastineella. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kotimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu