Kirkkonummen Sanomat julkaisi 27.3.2003 pääkirjoituksen, jossa arvosteltiin Kirkkonummen lupa- ja valvontajaoston sekä sen esittelijän toimintaa kantelijan puutarhaa koskeneessa asiassa. Kirjoituksen mukaan pääosa lupa- ja valvontajaoston energiasta tuntuu menevän sen selittämiseen, että haitta ei olekaan haitta. Lisäksi kirjoittaja ihmetteli, miksi puutarha ei haketa puitaan niin, etteivät naapurit häiriinny. ”Voiko sen tuotteiden laatuunkaan luottaa?”, kirjoittaja kysyi. Lehti palasi asiaan kirjoituksessa 3.4.2003. Siinä kerrottiin, että jaostossa ei päästy edes äänestämään, kun se käsitteli kantelijan puutarhan ympäristöhaittoja. Kirjoituksessa referoitiin laajasti ja sanasta sanaan jaoston esittelijän kannasta poikenneen jäsenen ehdotusta päätösesityksen tekstiksi. Sen mukaan lupa- ja valvontajaosto oli todennut kantelijan puutarhan aiheuttamat ympäristöhaitat ja velvoittanut kantelijan minimoimaan aiheuttamansa häiriöt. KANTELUKantelija on kirjoituksissa mainittu puutarhayrittäjä, jonka mielestä lehti on vahingoittanut hänen puutarhayrityksensä julkisuuskuvaa. Kantelija pitää jutun 27.3.2003 epäilyjä tuotteiden laadusta kunnianloukkauksena ja kirjoitusta 3.4.2003 harhaanjohtavana.LEHDEN VASTAUSKirkkonummen Sanomien päätoimittaja Mikko I. Salo kertoo kantelun kohteena olevien kirjoitusten liittyvän paikkakunnalla vuosikausia jatkuneeseen kiistaan kantelijan ja tämän lukuisten naapurien sekä kunnan lupajaoston välillä. Kirjoituksissaan lehti on arvostellut lupajaoston vääräksi osoittautunutta päätöksentekoa. Kirjoituksissa esitetyt tiedot ovat paikkansa pitäviä ja eri pöytäkirjoista ja päätöksistä todettavissa. Kantelija on väittänyt, että hänen toimintansa ei tarvitse ympäristölupia, mutta korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään todennut, että kantelijan olisi pitänyt hakea ympäristölupaa jo kaksi vuotta sitten. Kantelija ei ole toimittanut kirjoituksiin vastineita pyynnöstä huolimatta eikä ole suostunut myöskään tulemaan lehden toimitukseen esittämään omaa kantaansa, vaikka päätoimittaja on sitä useamman kerran esittänyt henkilökohtaisissa keskusteluissa kantelijan kanssa.RATKAISUJournalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Ohjeiden 11. kohdan mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat ja niiden taustoittaminen mielipideaineistosta.Neuvoston mielestä pääosa 27.3.2003 julkaistun pääkirjoituksen kritiikistä kohdistui lupa- ja valvontajaoston päätöksentekoon, ei kantelijaan tai hänen puutarhaansa. Kantelijaa koskeneessa osuudessa häntä arvosteltiin naapureja häiritsevästä hakettamisesta. Pääkirjoituksen kysymys puutarhan tuotteiden laadusta oli poleeminen ja neuvoston mielestä tässä asiayhteydessä hyväksyttävä. Kantelija olisi voinut käyttää vastineoikeutta, jota lehti oli hänelle tarjonnut. Uutispalstalla 3.4.2003 julkaistussa kirjoituksessa lehti keskittyi selostamaan jaoston esittelijän kannasta poikennutta ehdotusta yksilöiden haitat, joita esityksen tehnyt jäsen katsoo kantelijan aiheuttaneen. Jaoston päätöstä ei kerrottu selkeästi.Kirjoituksesta saattoi helposti syntyä sellainen virheellinen käsitys, että siinä referoitu esittelijän kannasta poikennut ehdotus olisi ollut jaoston päätös. Siksi kirjoitus ei ollut neuvoston arvion mukaan totuudenmukainen. Lisäksi kirjoittaja sekoitti mielipiteensä selostamaansa asiaan, vaikka kyse ei ollut mielipidekirjoituksesta.Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkkonummen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa, ja antaa sille huomautuksen.
Menu