KANTELU Kantelija kertoo ostaneensa Kodin Kuvalehden numeron 4/03, koska sen kannessa ilmoitettiin, että ostaja saa lahjaksi 16-sivuisen tyylioppaan. Pettymyksekseen hän joutui huomaamaan, että tyyliopas oli tehty yhteistyössä erään muotitaloketjun kanssa. Kantelijan mielestä tyyliopas oli tekstimainontaa. Menettelyssä oli lisäksi kyse lukijan harhauttamisesta siksi, että kansiteksti viittasi lehden sisältöön. LEHDEN VASTAUSKodin Kuvalehden päätoimittaja Leena Karo kertoo, että tyyliopas syntyi toimituksen halusta tarjota lehden lukijoille tietoa kevään 2003 tyyleistä ja antaa samalla ideoita uusien ja vanhojen vaatteiden yhdistelystä. Liitteen vaatteet haluttiin valita kohtuuhintaisesta ketjusta, joka on lisäksi valtakunnallinen kuten Kodin Kuvalehden lukijakuntakin. Liite sisälsi vaate-esittelyiden lisäksi muun muassa vaatteiden sovitusoppaan, meikkiohjeita ja neuvontaa alusvaatteiden valinnasta. Lukijalle kerrottiin avoimesti, minkä vaateketjun kanssa liite oli tehty, ja että käytetyt henkilömallit olivat Kodin Kuvalehden lukijoita. Liitteen ideoi ja suunnitteli Kodin Kuvalehden työryhmä, johon kuului myös kyseisen vaateketjun markkinointipäällikkö. Hän toimitti lehdelle etukäteen luettelon kevään mallistoon kuuluvista vaatteista. Tiimi valitsi itsenäisesti vaatteet, joita esiteltiin eri tyylisuuntien ohessa esimerikinomaisesti. Tuotetietojen kertominen auttoi lukijaa, joka mahdollisesti halusi hankkia jonkin esitellyistä vaatteista. Päätoimittaja Karo korostaa, että alalla on tavanomaista antaa lukijalahjoina esimerkiksi kalentereita, jotka on pääsääntöisesti tehty yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa. Niistä kerrotaan vastaavalla tavalla lehden kannessa kuin Kodin Kuvalehden numeron 4/2003 kannen otsikossa.RATKAISUTiedonvälityksen uskottavuuden säilyttäminen edellyttää, että piilomainonta torjutaan ja että raja kaupallisen ja toimituksellisen aineiston välillä pidetään selvänä (JO 7). Näistä periaatteista ei saa poiketa mahdollisen sponsorin hyödyksi. Kodin Kuvalehden toimitus oli toteuttanut tyylioppaan yhteistyössä yhden vaateketjun kanssa. Esitellyt vaatteet oli valittu kyseisen ketjun kevätmallistosta. Tämä kerrottiin oppaan toisella sivulla, jossa esiteltiin sen työryhmä. Oppaan takasivulla oli mainitun vaateketjun ilmoitus. Opas oli pakattu yhdessä lehden kanssa muovipussiin, ja siihen viitattiin lehden kannessa tekstillä ”Lahjaksi 16-sivuinen tyyliopas”. Neuvoston mielestä tyylioppaan teossa ei ollut lähdetty journalistisista perusteista, vaan kyse oli ilmoituksen kaltaisesta liitteestä. Kaikki vaatteet olivat kyseisen ketjun kevätmallistoista, mikä todettiin iskulauseena liitteen eri sivuilla. Vaatteita ja niiden materiaaleja kuvailtiin ilmauksilla ”muodikas”, ”kaunis”, ”helppohoitoinen” ja ”kauniisti laskeutuva viskoosisekoite”. Vaikka kirjoituksiin saattoi sisältyä lukijoiden kannalta sinänsä hyödyllistä informaatiota, jutut olivat neuvoston mielestä tekstimainontaa. Neuvoston arvion mukaan toimituksellinen ja kaupallinen aineisto sekoittuivat liitteessä tavalla, joka oli omiaan heikentämään lukijoiden luottamusta tiedotusvälineiden riippumattomuuteen. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kodin Kuvalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Menu