Etelä-Suomen Sanomat julkaisi 28.1.2003 uutisen kaupungin logistiikkakeskuksen rakentamisen viivästymisen vaikutuksista. Vinkkijutun mukaan seudun yrityskeskus oli arvioinut logistiikkakeskuksen viivästymisen kaavavalitusten takia vieneen kaupungilta sivu suun jopa 300 työpaikkaa. Sisäsivuilla olleessa jutussa kerrottiin useiden yritysten keskittäneen logistiikkatoimintojaan tai sijoittuneen kokonaan muualle Etelä-Suomeen, koska kaupungilla ei ole ollut tarjota rakentamiskelpoista tonttia. Tämä johtuu kirjoituksen mukaan kaavasta tehdyistä valituksista. Kainalojutussa kerrottiin, että alkuperäisestä kaavasta valittivat Salpausselän luonnonystävät, Lahden vihreät ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: ”Liito-oravan ohella he perustelivat valitustaan muillakin syillä, esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin puutteellisuuksilla, mutta niiltä osin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen”.Aihetta käsiteltiin seuraavana päivänä 29.1.2003 myös lehden pääkirjoituksessa otsikolla ”Sanat ja teot”. Siinä viitattiin toisaalta edellispäivän juttuun ja toisaalta Vihreiden puheenjohtajan antamaan haastatteluun, jossa hän kannusti kaupunkia kehittymään: ”Samaan aikaan kun Soininvaara maalailee seudulle hyvää tulevaisuutta, hänen paikalliset hengenheimolaisensa kaivavat maata sen alta. Yrityskeskuksen laskelmien mukaan Lahti on menettänyt viime vuosina satoja työpaikkoja jatkuvien valitusten vuoksi. Valittajina ovat usein olleet juuri luonnonsuojelijat ja vihreät”. Kantelijat saivat vastata väitteisiin Lukijan sana –palstalla, jolla lehti julkaisi 1.2.2003 Timo Permannon ja Nea Kontion kirjoitukset. Niissä arvosteltiin voimakkaasti yrityskeskusta ja selostettiin sitä, miksi kaavasta valitettiin. Tästä muutaman päivän kuluttua lehti julkaisi samalla palstalla yrityskeskuksen vastineen Timo Permannon kirjoitukseen.Lehti palasi aiheeseen uutisessa 26.3.2003 ja pääkirjoituksessa 27.3.2003. Uutisessa kerrottiin, että hallinto-oikeus oli todennut kaavan lainvastaiseksi ja että logistiikkakeskuksen rakentamiseen varattuja EU-rahoja on alettu siirtää muihin hankkeisiin. Luonnonsuojelijoiden ja vihreiden tekemä kaavavalitus meni kirjoituksen mukaan läpi sillä perusteella, että kaava saattaa vahingoittaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Valitusten kerrottiin poikineen ”liito-oravien papanoista”. Seuraavan päivän pääkirjoituksessa lehti totesi, että valituksien takia vaikeuksiin joutunut logistiikkakeskus on menettänyt myös ne EU-rahat, joilla keskuksen rakentaminen piti saada alkuun. KANTELUKirjoituksista kannelleiden luonnonsuojelijoiden ja vihreiden edustajien mukaan sekä uutinen 28.1.2003 että pääkirjoitus 29.1.2003 perustuvat vääriin tietoihin, jotka olisivat olleet helposti tarkistettavissa. Vaikka kaavavalitus allekirjoitettiin vasta vuoden 2001 heinäkuussa, jutussa väitettiin yhden yrityksen sijoittuneen nimenomaan valitusten vuoksi toiselle paikkakunnalle. Tosiasiassa kyseinen kunta oli myöntänyt yritykselle rakennusluvan jo huhtikuussa 2001. Toinen jutussa mainittu yritys päätti puolestaan jo vuonna 2000 jäädä kotipaikkakunnalleen. Kolmas yritys on toiminut Vantaalla jo 70-luvulta alkaen. Kantelijoiden pyynnöistä huolimatta lehti ei ole oikaissut virheellisiä tietoja. Lukijan sanassa julkaistut vastineet eivät kantelijoiden mielestä riitä totuudenvastaisen kirjoittelun korjaukseksi. Lisäkirjelmässään 1.4.2003 kantelijat toteavat lehden jatkaneen totuudenvastaista kirjoitteluaan uutisessa 26.3.2003 ja pääkirjoituksessa 27.3.2003. Kirjoituksilla annetaan kantelijoiden mielestä kuva, että ympäristöihmiset suojelevat liito-oravan jätöksiä ja estävät työpaikkojen ja EU-rahojen saannin kaupunkiin. Kantelijat kertovat, että liito-orava ei ollut valituskirjelmien pääperustelu, eikä valituskirjelmissä vedottu liito-oravan papanoihin. Liito-oravahavainnot tehtiin vasta valituskirjelmien jättämisen jälkeen. Paikallinen ympäristöviranomainen toimitti tiedot liito-oravan pesimäalueesta hallinto-oikeudelle valitusprosessin ollessa kesken, ja hallinto-oikeus kumosi kaavan. LEHDEN VASTAUSEtelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakalan mukaan kirjoituksessa 28.1.2003 oli kyse lehden normaalista uutistyöstä aiheesta, joka on herättänyt paikkakunnalla poikkeuksellisen suurta kiinnostusta, ja josta on vuosien saatossa laadittu lukuisia uutisia, pääkirjoituksia ja yleisönosastokirjoituksia. Kirjoitus perustui kaupunginhallituksen esityslistalla olleeseen valtuustokysymykseen, johon kaupunginhallitus oli pyytänyt lausunnon yrityskeskukselta. Lausunnossaan yrityskeskus ilmoitti, että tiedossa on useita yrityksiä, muun muassa kirjoituksessa mainitut, jotka ovat sijoittuneet tai keskittäneet logistiikkatoimintojaan muualle Suomeen logistiikkakeskuksen viivästymisen vuoksi. Suunnitelmat kaavavalituksista tulivat tietoon jo aikaisemmin, ja tieto mahdollisista valituksista vaikutti kielteisesti yritysten sijoittumispäätöksiin. Pääkirjoituksessa 29.1.2003 lehti katsoi, että puheenjohtaja Soininvaaran esittämät näkemykset ovat ristiriidassa kaupungin vihreiden ja luonnonsuojelijoiden toimien kanssa. Toisaalta kirjoituksessa todettiin myös tonttipula ja tunnustettiin ympäristö- ja luontoarvojen tärkeys. Artikkelissa tuotiin siis esiin eri näkökohdat ja muodostettiin niiden perusteella mielipide. Kirjoituksessa 26.3.2003 toimittaja selosti ne taustatekijät, jotka johtivat EU-rahojen siirtoon toisiin hankkeisiin. Pääkirjoituksessa 27.3.2003 muistutettiin, että se mikä toisen paikkakunnan näkökulmasta tuntuu menetykseltä, on toisen näkökulmasta onnenpotku. Kantelijat lähettivät lehteen vastineet, jotka lehti julkaisi. Kantelijoiden vaatimiin oikaisuihin lehti ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi ryhtyä, koska artikkeleihin ei sisältynyt mitään oikaistavaa virhettä. Vastauksessaan kantelijoiden lisäkirjelmään päätoimittaja Hakala viittaa hallinto-oikeuden päätökseen, jossa todetaan, että asemakaavaa ei ole pidettävä lainvastaisena muilta kuin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevin osin. Lehden tulkinnan mukaan hallinto-oikeuden päätös kumosi valituksen kaikki muut kohdat, mutta liito-osaravan esiintymisestä havaitut merkit kaava-alueen reunalla tekivät kaavasta laittoman. Sen vuoksi liito-oravan merkitys asiassa korostuu. RATKAISUJournalistin ohjeiden 8. kohdan mukaan journalistin on työssään pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Jutun näkökulma on kuitenkin aina toimituksen itsensä päätettävissä. Virheellinen tieto on viipymättä oikaistava joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa (JO 18). Oikaisuvelvollisuus syntyy, jos virheellä on ollut asiallista merkitystä. Lisäksi neuvosto on edellyttänyt, että virhe on ollut suhteellisen kiistaton. Muutoin neuvosto on tähdentänyt vastinemahdollisuutta. Jutuista tuli selvästi ilmi, että tiedot perustuivat alueen yrityskeskuksen laskelmiin. Vaikka tällaisenkin tahon antamiin tietoihin on suhtauduttava kriittisesti, lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että annetut tiedot ovat totuudenmukaisia. Tässä tapauksessa yrityskeskus oli tehnyt laskelmansa kaupunginhallituksen pyynnöstä. Neuvoston mielestä lehden esittämä näkemys, että jo tieto mahdollisista valituksista vaikutti kielteisesti yritysten sijoittumispäätöksiin, on perusteltu. Näin ollen valituskirjelmän allekirjoittamispäivämäärällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, kun arvioidaan kaavavalituksen vaikutuksia yritysten sijoittautumispäätöksiin. Luonnonsuojelijoiden ja vihreiden tekemä kaavavalitus meni kirjoituksen mukaan läpi sillä perusteella, että kaava saattaa vahingoittaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Tämä on linjassa hallinto-oikeuden päätöksen kanssa, jossa todetaan, että asemakaavaa ei ole pidettävä lainvastaisena muilta kuin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevin osin. Edellä kerrotun perusteella lehti selosti neuvoston mielestä totuudenmukaisesti sekä valituskirjelmän perustelut että hallinto-oikeuden päätöksen. Kantelijoiden virheellisiksi väittämissä kohdissa on kyse mielipide-eroista, ei virheistä, eikä lehden näin ollen ei tarvinnut suostua kantelijoiden vaatimiin oikaisuihin. Vastineet olivat luontevin ja suositeltava keino vastata esitettyyn arvosteluun, ja niissä kantelijat saivat tuoda esille oman näkökulmansa asiaan. Asiaa puitiin myös pääkirjoituksissa. Ne ovat mielipidekirjoituksia, joissa tulee olla mahdollisuus ottaa voimakkaastikin kantaa jonkun asian puolesta tai sitä vastaan. Uutisten kommentointi pääkirjoituksissa on tavanomaista, ja sama koskee jatkouutisten taustoittamista kertaamalla aikaisempia tapahtumia. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu