Kalevan verkkosivuilla julkaistiin helmikuussa kirjoituksia teemasta ”neekerit ja älykkyys”. Kirjoitukset olivat jatkoa Kalevan sivuilla aiemmin käydylle debatille, jonka kimmokkeena oli ollut opetusministerin julkisessa tilaisuudessa 4.11.2002 käyttämä ilmaisu ”neekerilapsia”. Keskustelu vilkastui, kun Kaleva julkaisi 4.2.2003 jutun otsikolla ”Neekerille ei löydy perusteita hakemallakaan”. Kirjoitus valotti neekeri-sanan historiaa, merkitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa. Omalla nimellään esiintynyt henkilö otti kirjoitukseen kantaa Kalevan verkkojulkaisun Juttutuvassa. Kirjoituksessaan hän todisteli, että rodulla ja älykkyydellä on yhteys. Muissa Juttutuvan kirjoituksissa kommentoitiin tätä kiistanalaista mielipidettä. Kantelun mukaan Juttutuvassa julkaistut kirjoitukset olivat rasistisia. LEHDEN VASTAUSKalevan päätoimittaja Risto Uimonen kertoo kantelijan ottaneen Juttutuvan keskustelun vuoksi yhteyttä lehden toimitukseen todeten keskustelun loukanneen häntä. Yhteydenoton jälkeen Kaleva lopetti keskustelun teemasta ja poisti sitä koskevan aineiston verkkosivuiltaan. Kalevan toimituksessa Juttutuvan keskustelua ei ollut tulkittu rasistiseksi siksi, että puheenvuoroissa perusteltiin omat näkemykset asiallisesti puolesta ja vastaan. Toimituksen ratkaisuun keskustelun sallimisesta vaikutti lisäksi se, että lehtien ja niiden verkkojulkaisujen mielipidepalstoilla pitää saada käydä keskustelua avoimesti ja kriittisesti myös aroista asioista. Päätoimittaja Uimosen mukaan Juttutuvan keskustelu on nähtävä jatkona lehdessä käynnistyneelle debatille ja sitä on arvioitava kokonaisuutena. Tästä näkökulmasta katsoen käyty keskustelu ei tukenut yksipuolista tai stereotyyppistä ihmiskäsitystä ihonvärin perusteella. RATKAISUTiedonvälityksessä on vältettävä stereotyyppisten ja yksipuolisten käsitysten levittämistä eri kansoista ja kansanryhmistä. Journalistin ohjeiden 23. kohdan mukaan ihonväriä, kansallisuutta tai syntyperää ei pidä tuoda esille asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa oli kyse nimellä esitetystä mielipiteestä, jossa kirjoittaja kommentoi Kalevassa julkaistua artikkelia neekeri-sanan historiasta ja käyttötavoista. Neuvoston mielestä kirjoituksen saattoi julkaista, koska lehtien mielipidepalstoilla on voitava keskustella avoimesti kaikista asioista. Kyseisen kirjoituksen jälkeen lehti julkaisi verkkosivuillaan useita kirjoittajaa ja hänen näkemyksiään arvostelleita kommentteja. Kokonaisuudessaan keskustelu oli monipuolista ja asiallista, eikä lehti neuvoston mielestä rohkaissut lukijoita rasistiseen keskusteluun. Tästä on osoituksena sekin, että lehti poisti kiistanalaisen aineiston verkkosivuiltaan heti, kun kantelija oli sitä pyytänyt. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu