3227/SL/03

Langettava

Etelä-Suomen Sanomat kertoi ampumavälikohtauksesta, jossa kaksi miestä sai surmansa. Lehti paljasti ampujaksi epäillyn nimen heti tuoreeltaan ampumisen jälkeisenä päivänä. Tekstiin sisältyneet arvelut ampujaksi epäillyn mielenterveysongelmista olivat sellaisia, että hänen henkilöllisyytensä kertomisesta olisi pitänyt tuossa vaiheessa pidättäytyä. Hänen asemansa ei edellyttänyt nimen julkaisemista. Langettava.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi 27.12.2002 uutisen kaupungilla sattuneesta ampumavälikohtauksesta. Uutisen otsikkona oli ”Kaksi nuorta miestä ammuttiin kadulle Mäntsälässä / Ravintolariita päättyi kovaan tulitukseen”. Jutun mukaan ampuja surmasi uhrinsa haulikolla ampuen heitä kohti useita laukauksia. Uutinen jatkui sisäsivulla, jossa mainittiin sekä uhrien että ampujaksi epäillyn nimet. Jutussa haastatellun tutkinnanjohtajan mukaan teon syynä saattoivat olla mielenterveysongelmat. Tapaus sattui torstaina aamuyöllä ja lehti kertoi siitä perjantaina ilmestyneessä numerossa.KANTELUKantelijoiden, ampujaksi epäillyn vanhempien mukaan uutisen tehnyt toimittaja nimesi heidän poikansa surmaajaksi kylältä kuultujen huhujen perusteella. Lisäksi jutussa tuotiin esille epäillyn mahdolliset mielenterveysongelmat ja väritettiin tapahtumia kertomalla hänen ampuneen useita laukauksia. Tosiasiassa hän ampui kaksi laukausta. Vanhempien mielestä uutisessa ei olisi pitänyt mainita ampujaksi epäillyn nimeä eikä uhrien nimiä.LEHDEN VASTAUSEtelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala kertoo lehden noudattavan nimien julkistamisessa yhdenmukaisuuden vuoksi STT:n käyttämää linjaa. Nimet julkaistaan, ellei muita painavia syitä ole, kerrottaessa sellaisista rikoksista, joissa tuomio on yli kaksi vuotta ehdotonta vankeutta ja joissa JSN:n ”Nimi rikosuutisissa” –lausumassa asetetut edellytykset nimen julkaisulle täyttyvät. Päätoimittaja Hakala toteaa lehden tässä tapauksessa katsoneen, että huomattava yleinen etu vaati nimien julkaisemista. Kyseessä oli kahden henkilön hengen vaatinut verityö, ja tekijän henkilöllisyydestä oli täysi varmuus. Poliisi oli vahvistanut henkilöllisyyden oikeaksi ja katsonut, että sekä tekijän että uhrien nimien julkaiseminen on perusteltua. Paikkakunnalla tekijän henkilöllisyys oli jo laajalti tiedossa ennen lehden ilmestymistä, sillä tapahtumalla oli runsaasti silminnäkijöitä. Päätoimittaja Hakalan mukaan jutussa ei otettu kantaa siihen, mihin rikoksiin surmaaja syyllistyi, vaan kerrottiin mitä Mäntsälässä tapahtui. RATKAISUNeuvosto on tässä ratkaisussaan ottanut kantaa vain ampujaksi epäillyn nimen paljastamiseen, vaikka kantelussa kiinnitetään huomiota myös uhrien nimien julkistamiseen. Journalistin ohjeiden 26. kohdan mukaan nimen julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on perusteltua vain kun sillä on huomattavaa yleistä merkitystä. Yleensä henkilöllisyyttä ei tule paljastaa ennen tuomioistuinkäsittelyä, elleivät teon laadusta ja tekijän asemasta johtuvat painavat syyt sitä puolla. Nimen julkaisemista on siis harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen ja huomiota on kiinnitettävä niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin. Neuvoston antamassa lausumassa (Nimi rikosuutisissa 1981) todetaan lisäksi, että psyykkisesti häiriintyneiden rikoksentekijöiden nimiä ei tule paljastaa. Vastuu julkaisemisesta säilyy toimituksilla silloinkin, kun viranomainen on pitänyt nimen julkaisemista perusteltuna.Nyt uutisessa kerrottiin ampumavälikohtauksesta, jossa kaksi miestä sai surmansa. Lehti paljasti ampujaksi epäillyn nimen heti tuoreeltaan ampumisen jälkeisenä päivänä kertoen, että ”syynä voivat olla myös mielenterveysongelmat”. Neuvoston mielestä epäillyn nimen julkaisemisella ei ollut huomattavaa yleistä merkitystä, eikä tekijän asema puoltanut nimen paljastamista. Myös tekstiin sisältyneet arvelut ampujaksi epäillyn mielenterveysongelmista olivat sellaisia, että hänen henkilöllisyytensä kertomisesta olisi pitänyt tuossa vaiheessa pidättäytyä. Poliisiviranomaisen näkemyksellä, että nimen voi julkaista, ei ollut tässä suhteessa merkitystä. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.