3205/KL/02

Langettava

Kulmakunnan pääkirjoituksessa väitettiin virheellisesti, että kantelija oli esittänyt seurakuntailmoitusten poistamista Kulmakunta-lehdestä. Lehti oikaisi virheen julkaisemalla kantelijan kirjeen ja toimituksen laatiman kommenttikirjoituksen. Kommentin johdosta oikaisua koskenut asia jäi epäselväksi. Langettava.

Kulmakunnan päätoimittaja käsitteli pääkirjoituksessaan 13.11.2002 seurakuntavaaleja otsikolla ”Seurakunta puhdistuu”. Kirjoituksen mukaan kantelija, kirkkoneuvostosta pudonnut Hilkka Pulli oli ”pitänyt neuvostoa omana temmellyskenttänään, missä on valitettu melkein kaikista asioista”. Lisäksi kirjoituksessa väitettiin, että Pulli olisi ennen vaaleja esittänyt seurakuntatietojen, siis ilmoitusten, poistamista Kulmakunta-lehdestä: ”Ulkopuolelta tulleiden viestien mukaan ehdotuksen takana oli nimenomaan Hilkka Pulli…”. Samansuuntainen väite esitettiin myös uutisessa, jossa kerrottiin seurakuntavaalien tuloksesta: ”Pulli ajoi mm. seurakuntatietojen poistamista paikallisesta lehdestä”. KANTELUKantelijan mukaan pääkirjoituksessa ja uutisessa esitetty väite ilmoitusten poisvetämisestä on virheellinen. Hän kertoo, että hän ei ollut edes läsnä siinä seurakuntaneuvoston kokouksessa, jossa käsiteltiin esitystä lehti-ilmoittelusta ja tehtiin asiaa koskenut päätös. Myös tekstien tyyli oli kantelijan mielestä häntä kohtaan panetteleva.LEHDEN VASTAUSKulmakunta-lehden päätoimittajan Pekka Tauriaisen mukaan kantelun kohteena olevissa kirjoituksissa ei ollut mitään panettelevaa. Kantelija on tunnettu pakinoitsija ja kirjoittaja, jonka tipahtaminen seurakuntavaaleista on tietysti uutinen. Virheellinen tieto, että kantelija olisi ajanut seurakunnallisten tietojen poistamista lehdestä, oikaistiin seuraavassa numerossa 20.11.2002.RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan toimittajan on pyrittävä totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen (JO 8). Asiatiedot on tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista (JO 10) ja tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti (JO 9). Virheellinen tieto on viipymättä oikaistava joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa (JO 18). Oikaisut on toteutettava asiallisesti ja niin, että aiemmasta uutisoinnista mahdollisesti syntyneet väärät käsitykset tulevat korjatuiksi.Pääkirjoituksessa 18.11.2002 väitettiin Hilkka Pullin tehneen ehdotuksen ilmoittelun lopettamisesta Kulmakunta-lehdessä, vaikka kyse oli toisen henkilön esityksestä. Tämä ilmenee mm. seurakuntaneuvoston kokouspöytäkirjasta, joten tieto olisi ollut helppo tarkistaa. Lehti oikaisi virheen julkaisemalla Hilkka Pullin kirjeen ja toimituksen laatiman kommenttikirjoituksen otsikolla ”Oikaisu”. Kirjeessään Pulli kertoi, että hän ei ollut edes läsnä elokuun seurakuntaneuvoston kokouksessa, jonka esityslistalla seurakuntailmoitusten supistaminen oli ollut. ”Asiasta ovat vastuussa muut henkilöt”, Pulli kirjoitti. Pullin oikaisukirjeen vieressä julkaistussa toimituksen oikaisussa Pullin kirjoitusta kommentoitiin seuraavasti: ”Se on totta, että kirkkoneuvoston jäsen Hilkka Pulli ei ollut elokuun kokouksessa mukana, mutta kylläkin jo syyskuussa. Hän ei siis tehnyt esitystä ilmoitusten vetämisestä pois”. Neuvoston mielestä lehdellä oli oikeus kommentoida Pullin kirjoitukseen sisältynyttä väitettä poissaolosta, koska Pulli oli ollut läsnä syyskuun kokouksessa, jossa elokuun kokouksessa tehty ilmoittelua koskenut päätös vahvistettiin. Lehden ei olisi kuitenkaan pitänyt julkaista kommenttia oikaisun kanssa samassa yhteydessä ja Pullin näkemystä vähättelevällä tavalla, koska kommentin johdosta oikaisua koskenut asia jäi epäselväksi. Lehden menettelystä johtuen lukija jäi siihen virheelliseen käsitykseen, että Hilkka Pulli olisi sittenkin ollut ilmoittelun supistamista koskeneen esityksen takana. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kulmakunta on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.