Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi julkaisi Arkkitehti-lehdessä 2/2002 pääkirjoituksen, jossa hän käsitteli lasiarkkitehtuuria otsikolla ”Arkkitehtuuria lasin takana”. Kirjoituksessaan hän kyseenalaisti väitteen, että lasitalot loisivat läpinäkyvyydellään avoimuutta ja demokratiaa. Hän perusteli näkemystään turvajärjestelyillä, joiden vuoksi puheet toimistotalojen läpinäkyvyydestä ja lasiarkkitehtuurin avoimuudesta ovat käytännössä pelkkää kielipeliä ja mielikuvamarkkinointia. Pääkirjoitukseen tyytymättömät lasiarkkitehtuurin puolustajat lähettivät Arkkitehti-lehdelle vastineen ja sähköpostiviestejä, joissa he ottivat kantaa Hautajärven esittämiin näkemyksiin. Hautajärven mielestä hänen pääkirjoituksensa ei synnyttänyt vastineoikeutta, ja hän jätti vastinekirjoituksen julkaisematta. Se ja osa sähköpostiviesteistä julkaistiin kuitenkin Lasirakentaja-lehden numeron 2/2002 yleisönosastossa. Kirjoituksissa kritisoitiin mm. sitä, että Hautajärvi oli pääkirjoituksessaan liittänyt tietosuojan ja kulunvalvonnan nimenomaan lasia käyttävään arkkitehtuuriin. Kirjoituksissa Hautajärven argumentointia pidettiin epäloogisena ja arvailtiin hänen motiivejaan. Hautajärvi laati kirjoituksiin vastineen, jota Lasirakentaja-lehden päätoimittaja Matti Rainamo ei suostunut julkaisemaan.KANTELUKantelijan, Arkkitehti-lehden päätoimittajan Harri Hautajärven mielestä Lasirakentaja-lehdessä julkaistuissa kirjoituksissa kyseenalaistettiin hänen ammattitaitonsa, minkä lisäksi ne sisälsivät lukuisia väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja. Hautajärven mielestä kirjoitukset toivat hänelle vastineoikeuden. Lasirakentaja-lehti ei kuitenkaan julkaissut vastinetta, ja neuvottelujen jälkeenkin vastaus vastinepyyntöön oli kielteinen. Hautajärven mukaan Lasirakentaja-lehden päätoimittaja Matti Rainamo ei ehdottanut vastinetta korjattavaksi vaan totesi, että se ei sisällä mitään sellaista, jonka perusteella sen voisi julkaista vastineena. LEHDEN VASTAUSLasirakentaja-lehden päätoimittaja Matti Rainamo korostaa, että kantelun kohteena olevat yleisönosastokirjoitukset syntyivät kantelijan Arkkitehtilehdessä julkaiseman lasialaa vähättelevän ja loukkaavan pääkirjoituksen johdosta. Lasirakentaja-lehden julkaisemissa kirjoituksissa otettiin kantaa päätoimittaja Hautajärven pääkirjoituksessaan esittämiin asioihin, eivätkä kirjoitukset Rainamon mielestä tuoneet tälle vastineoikeutta. Rainamo kertoo tästä huolimatta neuvotelleensa kantelijan kanssa useaan otteeseen vastineen muokkaamisesta julkaisukelpoiseksi. Vastine oli Rainamon mukaan julkaisukelvoton mm. siksi, että siinä syyllistettiin asiantuntijat, joiden tutkimustuloksia ja näkemyksiä Hautajärvi oli pääkirjoituksessaan referoinut. Lopulta 16.10.2002 lehti esitti kantelijalle vastinetta, joka päätoimittaja Rainamon mielestä sisälsi kantelijan vastinekirjelmän ytimen ilman asiaankuulumattomia osuuksia. JATKOKIRJEENVAIHTOKommentissaan Lasirakentaja-lehden vastaukseen Arkkitehti-lehden päätoimittaja Harri Hautajärvi toteaa ilmoittaneensa olleensa valmis muuttamaan vastinettaan. Päätoimittaja Rainamo ei kuitenkaan ehdottanut sitä muutettavaksi, vaan laati lopulta itse kahden lauseen mittaisen versionsa, jonka hän halusi julkaista kantelijan nimissä. Tämän Hautajärvi kielsi. Kantelija kiistää Rainamon väitteen, että hän olisi vastineessaan syyllistänyt asiantuntijoita, joiden tutkimustuloksia ja näkemyksiä hän oli pääkirjoituksessaan referoinut. Vastauksessaan kantelijan kommenttiin Lasirakentaja-lehden päätoimittaja Matti Rainamo katsoo, että Hautajärvi ei ole tuonut esille mitään sellaista uutta, johon Rainamo ei olisi jo aiemmin vastannut. RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan selvästi tunnistettavissa olevalle yksityiselle tai oikeushenkilölle, johon on kohdistettu asiatonta tai perusteetonta arvostelua, tulee myöntää oikeus vastineeseen (JO 19). Vastineen tulee keskittyä esitettyyn arvosteluun. Se ei saa olla tiedotusvälinettä tai ulkopuolista loukkaava, eikä se saa antaa aihetta uuteen vastineeseen. Ellei vastine ole sellaisenaan julkaisukelpoinen, on sen korjaamisesta neuvoteltava kirjoittajan kanssa (JO 21).Asiaa arvioidessaan neuvosto otti huomioon, että Lasirakentaja-lehdessä julkaistut kirjoitukset olivat kannanottoja kantelijan itsensä käynnistämään keskusteluun lasirakentamisesta. Omien mielipiteittensä vuoksi päätoimittaja Hautajärven täytyi olla varautunut myös niiden kärjekkääseen kommentointiin. Nyt kirjoitukset olivat kuitenkin sillä tavalla asiattomia ja henkilöön meneviä, että ne toivat kantelijalle vastineoikeuden. Ne sisälsivät muun muassa päätoimittaja Hautajärven ammattikunniaa loukkaavia väitteitä, minkä lisäksi niissä kyseenalaistettiin hänen motiivinsa ja ajattelukykynsä. Lasirakentaja-lehti ei kuitenkaan julkaissut kantelijan vastinetta, koska tämän toinenkin kirjoitus sisälsi päätoimittaja Rainamon mielestä seikkoja, joiden vuoksi sitä ei voitu julkaista vastineena. Neuvoston mielestä päätoimittaja Rainamon olisi pitänyt selkeämmin tuoda esille ne kohdat kantelijan vastineesta, jotka olivat julkaisukelvottomia. Kanteluasiakirjojen liitteenä olevan kirjeenvaihdon perusteella Rainamo ei osoittanut niitä kantelijalle, eikä tällä näin ollen ollut tosiasiallisesti mahdollisuuksia muuttaa vastineensa sisältöä. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo Lasirakentaja-lehden rikkoneen hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen vastineoikeuteen liittyvän neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisestä. Kantelukirjelmässään Hautajärvi oli pyytänyt neuvostolta kannanottoa myös yrityksiin puuttua hänen sananvapauteensa ja asemaansa Arkkitehti-lehden päätoimittajana. Kantelija viittasi hänelle lähetettyihin kirjeisiin, joista osasta toimitettiin kopiot myös Arkkitehti-lehden kustantajalle ja suomalaisen lasiteollisuuden vaikuttajille. Viestit sisälsivät vihjailua, johon neuvoston on kuitenkin vaikea puuttua, koska niissä kantelijaa ei uhattu suoraan. Yhteydenotoissa ei menty niin pitkälle, että ne antaisivat aihetta toimenpiteisiin.
Menu