KANTELU Kantelija kertoo tarjonneensa Kotimaa-lehdelle juttua, jonka hän oli tarkoittanut kolumniksi. Saatuaan tietää, että juttu aiotaan julkaista lehden yleisönosastossa, hän oli ilmoittanut vetävänsä juttunsa pois. Tästä huolimatta Kotimaa-lehti julkaisi jutun korvauksetta yleisönosastolla. Lisäksi kirjoituksesta oli poistettu sen olennaisimmat kohdat – ne, jotka saivat kantelijan alun perin kirjoittamaan kyseisen artikkelin. Julkaisemisen jälkeen käydyssä puhelinkeskustelussa lehden päätoimittaja oli kantelijan kertoman mukaan vierittänyt syyn tapahtuneesta kantelijalle. Anteeksipyyntöön päätoimittaja ei ollut suostunut.LEHDEN VASTAUSKotimaa-lehden päätoimittaja Jaakko Elenius toteaa kantelijan lähettäneen kirjoituksensa toimituksen sihteerin sähköpostiin. Saatuaan kirjoituksen pöydälleen päätoimittaja oli luokitellut sen mainokseksi teoksesta, jonka kantelija oli juuri toimittanut yhdessä toisen henkilön kanssa. Koska kirjoitus kuitenkin liittyi Kotimaa-lehden yleisönosastolla käynnissä olleeseen keskusteluun, päätoimittaja päätti julkaista sen editoinnin jälkeen. Kantelijan jälkikäteen lähettämä ilmoitus, että hän oli tarkoittanut kirjoituksensa kolumniksi, ei ollut tullut päätoimittajan tietoon. Kantelijan kielto julkaista kirjoitus ei sekään ollut tavoittanut päätoimittajaa eikä lehden toimitussihteeriä. Tapahtuneelta olisi päätoimittajan mukaan säästytty, jos kantelija olisi alusta saakka asioinut toimituksen tai päätoimittajan, ei toimituksen sihteerin kanssa ja hänen henkilökohtaisen sähköpostinsa kautta. RATKAISUKantelija oli lähettänyt juttunsa sähköpostitse 26.4.2002 toimituksen sihteerille. Seuraavassa sähköpostiviestissään 7.5. kantelija oli tiedustellut, kenelle hänen artikkelinsa oli mennyt arvioitavaksi. Kantelijalle lähettämässään vastauksessa toimituksen sihteeri oli ilmoittanut, että juttu julkaistaan lehden keskustelupalstalla. Kolmannessa sähköpostiviestissään kantelija oli tiedustellut palstan luonnetta ja ilmoittanut, että hän ei haluaisi juttuaan julkaistavaksi yleisönosastossa, koska oli tarkoittanut sen kolumniksi. Vastauksessaan toimituksen sihteeri oli selventänyt kantelijalle, että keskustelupalsta on yleisönosasto, ja kehottanut ilmoittamaan mahdollisesta jutun poisvetämisestä. Neljännessä 10.5. lähettämässään viestissä kantelija oli ilmoittanut vetävänsä juttunsa pois. Tästä huolimatta Kotimaa-lehti julkaisi kantelijan artikkelin yleisönosastossaan 17.5.2002.Neuvoston kokouksessa käydyssä keskustelussa todettiin, että Journalistin ohjeet eivät kata käsiteltävänä olevaa tilannetta. Neuvosto voi kuitenkin perustaa ratkaisunsa paitsi Journalistin ohjeisiin myös muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin. Niiden mukaan yleisön on voitava luottaa lehdelle lähettämänsä kirjoituksen asialliseen käsittelyyn. Kirjoitusta, jota ei ole tarkoitettu yleisönosastolle, ei saa siellä myöskään vastoin kirjoittajan tahtoa julkaista. Neuvosto katsoo, että kantelijan sähköpostiviestistä 8.5. ilmeni riittävän selvästi, että hän ei ollut tarkoittanut juttuaan yleisönosastolle vaan kolumniksi, josta hän oletti saavansa kirjoituspalkkion. Toimituksen sihteeri oli vastannut kantelijan toiseen ja kolmanteen sähköpostiviestiin, joten kantelijalla oli neuvoston mielestä ollut perusteltu syy uskoa, että myös hänen viimeisin viestinsä, jossa hän lopulta kielsi kirjoituksensa julkaisemisen, oli mennyt perille. Neuvoston mielestä lehden olisi pitänyt paremmin huolehtia siitä, että julkaisukielto olisi tullut keskustelupalstasta vastaavan henkilön tietoon. Nyt kantelijan kirjoituksen julkaiseminen tapahtui vastoin hänen tahtoaan ja loukkasi hänen oikeuksiaan. Tästä neuvosto antoi Kotimaalle huomautuksen äänin 7-2. Alkuperäisen kirjoituksen lyhentämiseen neuvostolla ei ollut huomauttamista, koska kantelijan mielipiteen olennainen sisältö kävi ilmi julkaistusta kirjoituksesta.Terttu Häkkisen ja Ilkka Vänttisen perustelut:Lähettäessään mielipidekirjoituksensa sähköpostitse Kotimaa-lehden toimituksen sihteerille kantelija oletti, että hänen tekstinsä julkaistaan kolumnipalstalla ja hän saisi siitä rahallisen korvauksen. Saatuaan toimituksen sihteerin kanssa käymässään sähköpostikeskustelussa tietää, että kirjoitus on tarkoitus julkaista korvauksetta yleisönosastossa, kantelija halusi estää kirjoituksensa julkaisemisen. Kielto ei kuitenkaan tavoittanut päätoimittajaa. Tietokatkos johtui siitä, ettei kantelija toimituksen sihteerin kehotuksesta huolimatta itse missään vaiheessa ollut suoraan yhteydessä päätoimittajaan. Olemme neuvoston enemmistön kanssa samaa mieltä, ettei kirjoituksen lyhentäminen ollut hyvän journalistisen tavan vastaista. Kantelijan teksti julkaistiin taitollisesti arvokkaalla paikalla ja asiallisesti kuvitettuna. Päätoimittaja määrää lehteen lähetetyn aineiston julkaisupaikan. Ainoaksi eettiseksi ongelmaksi näyttää jääneen se, ettei kantelija saanut tekstistään korvausta. Mielestämme kyse ei ole hyvän journalistisen tavan rikkomisesta, vaan oikeudellisesta kiistasta, jonka arviointi ei kuulu neuvoston toimivaltaan.
Menu