3112/KL/02

Langettava

Kaupunkilehden artikkeli keskittyi yhden nimeltä mainitun sisämikroautoradan toiminnan esittelyyn, ja tekstissä annettiin yksiselitteisen myönteinen kuva sen toiminnasta. Juttu oli mainosmainen ja omiaan edistämään kyseisen sisämikroautoradan liiketoimintaa. Siihen oli tullut myös virheitä, jotka antoivat väärän kuvan sisämikroautoradan toiminnasta. Langettava.

KANTELUAlueuutiset julkaisi 13.3.2002 uutisen nimeltä mainitusta sisämikroautoradasta ja sen uusitusta ajokalustosta. Kantelijan mielestä kirjoitus ei ollut uutinen vaan uutisen muotoon puettu mainos, joka oli lähes täysi kopio kyseisen sisämikroautoradan omien internet-sivujen rataa mainostavasta kirjoituksesta. Teksti oli luettavissa internet-sivuilla ennen Alueuutisten ilmestymistä, joten kyse ei voi olla siitä, että kyseinen sisämikroautorata olisi kopioinut lehden artikkelin vaan nimenomaan päinvastoin. Kirjoituksessa oli kantelun mukaan myös asiavirheitä koskien hintoja ja tietoja radan pituudesta. Lisäksi jutussa luotiin selkeästi harhaanjohtava kuva siitä, että uudet autot olisivat jotenkin erityisen nopeita. Kantelijan kertoman mukaan turvallisuusstandardit rajaavat sisäratojen kattonopeuden 60 km tunnissa, ja tämä nopeus on jo pitkään saavutettu kaikilla pääkaupunkiseudun radoilla ja autoilla. LEHDEN VASTAUSAlueuutisten päätoimittaja Antti Kauranne kertoo vastauksessaan, että juttu julkaistiin ensin Alueuutisissa, josta se kopioitiin lehteä informoimatta liki sanasta sanaan kyseisen sisämikroautoradan nettisivuille. Päätoimittaja Kauranteen mielestä levikkialueen yritystoiminnasta ja yrittäjistä kertominen on luonnollinen osa sanomalehden sisältöä. Puheena olevan jutun sävy oli myönteinen, koska karting-autoilua ennen kokemattomalle naitoimittajalle elämys oli uusi ja innostava. Myönteisyys ei kuitenkaan ole samaa kuin piilomainonta edellyttäen, että juttu on puhtaasti toimituksellinen ratkaisu ja edustaa kirjoittajansa mielipidettä. Juttua ei julkaistu heti esittelytilaisuuden 22.2. jälkeen, koska se ei uutisarvoltaan ylittänyt monia muita urheilusivuilla olleita uutisia. Tämäkin osoittaa toimituksen käyttäneen journalistista harkintaansa aiheen julkistamisessa. Yrityksen nimi-, hinta- ja aukiolotiedot olivat nekin oleellinen osa kyseistä juttua, koska ne kertoivat osaltaan pääkaupunkiseudulla vallitsevasta alan yrittäjien kilpailutilanteesta ja jonkinlaisesta hinta- ja palvelutasosodasta. Päätoimittaja Kauranne kertoo jutun tehneen toimittajan luottaneen tilaisuudessa jaettuun lehdistömateriaaliin ja sen oikeellisuuteen, eikä hänellä ollut aihetta epäillä, että materiaali olisi ollut vääristeltyä. Lehdistömateriaalin perusteella lehteen päässeet radan pituutta, autojen nopeuksia ja muita tällaisia asioita koskeneet epätarkkuudet eivät kuitenkaan olleet merkityksellisiä muille kuin alan todellisille tietäjille tai kilpaileville karting-yrittäjille. Ne olisi toki voitu oikaistakin, jos kantelija olisi ottanut jutun luettuaan suoraan yhteyttä toimitukseen. RATKAISUAlueuutisten jutussa kerrottiin nimeltä mainitusta sisämikroautoradasta otsikolla ”Vauhdin hurmaa ja kauneutta, sisämikroautorata N.N. sai uudet autot”. Jutussa haastatellun autojen suunnittelijan mukaan ”suunnittelutyössä kunnianhimon askelmat realisoituivat. Tuloksena oli toimivuutta, kauneutta ja nopeutta”. Jutun kuvatekstissä kerrottiin, että ”uudet autot ovat paitsi kauniita, myös nopeita ja mukavampia ajaa kuin ennen”. Uusien autojen ja radan esittelyn lisäksi jutussa ilmoitettiin tarkat sijainti-, hinta-, aukioloaika- ja oheispalvelutiedot: ”Luonnollisesti tarjolla ovat myös ravintolapalvelut sekä sauna- ja neuvottelutilat”. Lisäksi jutussa lueteltiin ”uudella kalustolla käytyyn neitsytkisaan” osallistuneiden yhteistyökumppaniyritysten nimet. Hyvän journalistisen tavan mukaan piilomainonta kaikissa muodoissaan on torjuttava. Aineistoon, johon voi liittyä kaupallisia intressejä, on suhtauduttava kriittisesti. Sellaista voidaan julkaista vain, jos siihen on painavia journalistisia perusteita. Myös tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti, ja asiatiedot on tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista. Asiassa on tullut selvitetyksi, että juttu julkaistiin ensin Alueuutisissa, josta se kopioitiin lehdelle kertomatta kyseisen sisämikroautoradan verkkosivuille. Kantelija on neuvoston käsityksen mukaan lukenut jutun sellaisesta lehden osapainoksesta, jossa juttu on julkaistu vasta sitten, kun se oli ensijulkaisun jälkeen siirretty kyseisen sisämikroautoradan nettisivuille.Paikallisten yritysten toiminnasta kertominen sopii neuvoston mielestä luontevasti kaupunkilehdille. Yritysesittelyissäkin on kuitenkin oltava journalistiset perusteet, eikä esittelyn tarkoituksena saa olla yrityksen toiminnan hyödyttäminen. Nyt juttu keskittyi yhden nimeltä mainitun sisämikroautoradan toiminnan esittelyyn, ja tekstissä annettiin yksiselitteisen myönteinen kuva sen toiminnasta. Neuvoston mielestä juttu oli mainosmainen ja omiaan edistämään kyseisen sisämikroautoradan liiketoimintaa. Jutun laadinnassa ei ollut lähdetty journalistisista perusteista, eikä siitä myöskään ollut havaittavissa, että elinkeinonharjoittajan lehdistömateriaalissaan esittämiä väitteitä olisi arvioitu kriittisesti tai niiden sisältöä olisi pyritty tarkistamaan. Näin juttuun oli tullut myös virheitä, jotka antoivat väärän kuvan sisämikroautoradan toiminnasta. Artikkelin pääviestinä oli uusittu ajokalusto, mutta hinnat, jotka jutussa ilmoitettiin, koskivat vanhaa kalustoa. Virheellinen tieto siitä, että tämä sisämikroautorata olisi Euroopan suurin sisäkarting-keskus, oli puolestaan nostettu väliotsikkoon. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Alueuutiset on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.