3099C/SL/02

Vapauttava

Kolme lehteä käsitteli kirjoituksissaan nimeltä mainitun koulun tulehtunutta tilannetta ja siitä aiheutunutta koululakkoa. Juttujen mukaan vanhemmat olivat syyttäneet tilanteesta kouluun syksyllä muuttanutta oppilasta. Neuvoston mielestä oppilas ei ollut kirjoituksista tunnistettavissa. Koululakon taustan ja nykytilan selvittämiseksi lehtien oli kerrottava paitsi tulehtuneeseen tilanteeseen johtaneista syistä myös toimista ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Vapauttava.

KANTELUAamulehti julkaisi 12.12.2001 uutisen, jossa käsiteltiin nimeltä mainitun koulun tulehtunutta tilannetta ja koululakkoa. Kantelija on jutussa koululakon aiheuttajaksi ja häiriköksi epäillyn oppilaan äiti. Äidin mielestä hänen lapsensa on tunnistettavissa jutusta, jossa käsiteltiin mm. hänen terveydentilaansa, sopeutumistaan ja tarvettaan erityisopetukseen, siis suojatun yksityiselämän aluetta. Äidin mukaan aiheen käsittely Aamulehdessä samaisti kirjoituksen aikaisempiin muiden lehtien kirjoituksiin. Aiheesta uutisoitiin Aamulehden lisäksi ainakin Alueviestissä ja Tyrvään Sanomissa.LEHDEN VASTAUSAamulehden vastaava päätoimittajan Matti Apusen mukaan jutun kärkenä ei ollut yksittäisen oppilaan levottomuus vaan muiden vanhempien reagointi koulun olosuhteisiin. Oppilaan väitetyn häiriköinnin syihin tai hänen asemaansa kouluyhteisössä jutussa ei otettu kantaa. Häiriköksi mainitusta henkilöstä ei tuotu esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella hän olisi ollut jutusta tunnistettavissa. RATKAISUUutisoinnin taustalla on pienehkön paikkakunnan koulussa vallinnut tulehtunut tilanne ja siitä aiheutunut koululakko. Osa koulun oppilaiden vanhemmista oli arvioinut erään oppilaan, siis kantelijan lapsen, käytöksen sellaiseksi, että he kieltäytyivät päästämästä lapsiaan kouluun. Aamulehden uutisessa lakon taustoja selostettiin kertomalla, että yhden oppilaan on väitetty häiriköivän vakavasti muita oppilaita ja että hänet on koettu sopeutumattomaksi ja väkivaltaiseksi. Jutussa kerrottiin myös prosessista, jossa tutkittiin, tarvitseeko kyseinen oppilas erityisopetusta. Lisäksi jutuista ilmeni, että oppilaan vanhemmilta oli pyydetty asiantuntijaselvitys lapsen terveydentilasta ja sopeutuvuudesta normaaliin opetukseen. Hyvän journalistisen tavan mukaan tiedotusvälineet eivät pääsääntöisesti voi julkaista tietoja henkilön yksityiselämään kuuluvista asioista ilman hänen tai hänen huoltajansa suostumusta. Suojan kaventamista voidaan perustella vain yleisellä edulla. Suojattavaan yksityiselämään kuuluvina asioina Julkisen sanan neuvosto on pitänyt mm. sairauksia ja lapsen käyttäytymistä. Yksityiselämän loukkauksia arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko kohde jutuista tunnistettavissa. Aamulehden uutisessa mainittiin nimeltä koulu, minkä lisäksi siitä ilmeni oppilaan sukupuoli ja monennellako luokalla hän on. Neuvoston mielestä oppilas ei ollut näiden seikkojen perusteella uutisesta tunnistettavissa.Koululakon taustan ja nykytilan selvittämiseksi lehden oli neuvoston mielestä kerrottava paitsi tulehtuneeseen tilanteeseen johtaneista syistä myös toimista ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Näistä asioista lehti kertoi neuvoston mielestä maltillisesti ja asiallisesti lapsen yksityiselämää riittävästi suojaten. Jutussaan lehti myös korosti, että kyse oli väitteistä ja vanhempien syytöksistä, ei kiistattomista tosiasioista. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.