KANTELUKeskisuomalainen julkaisi 13.11.2001 uutistoimiston välittämän uutisen, jossa kerrottiin valtakunnallisessa päivälehdessä julkaistusta New Yorkin terrori-iskusta epäillyn miehen kuolinilmoituksesta. Kantelija on kyseisen kuolinilmoituksen jättänyt nainen. Hän oli merkinnyt ilmoitukseen miehen nimeksi Mohamed El-Amir, jonka uutisessa kerrottiin olevan yksi Mohamed Attan käyttämistä peitenimistä. Kantelijan mielestä ilmaisu ”peitenimi” oli virheellinen, koska El-Amir ei ole peitenimi vaan Mohamedin perheeseen kuuluva nimi. Myös kantelijan taustasta kertonut osuus sisälsi kantelun mukaan virheitä. Kantelija katsoo myös hänen yksityiselämän suojaansa loukatun, koska jutussa mainittiin hänen ikänsä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisensä. Kantelija pitää loukkaavina myös kohtia, joissa kyseenalaistettiin hänen ja Mohamed Attan välisen kirjeenvaihdon uskottavuus ja kerrottiin, että hän on aikaisemmin työskennellyt uutisen välittäneessä uutistoimistossa. Hän kertoo sopineensa kyseisen uutistoimiston kanssa jo vuosia sitten, että se ei saa koskaan käyttää hänen nimeään eikä julkaista häneen liittyviä tietoja. LEHDEN VASTAUSKeskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen kertoo uutisen lähteenä olleen uutistoimiston lähettämä normaali uutissähke. Lehdellä oli perusteltu kokemus ja syy luottaa uutistoimiston kykyyn ja ammattitaitoon arvioida uutisen kriteerit ja yksityiskohdat. Itse perusasia, WTC-tapahtuma, oli varmasti vuoden 2001 suurin uutistapahtuma, ja siten sen suomalaiset sivujuonteet ovat myös merkittäviä. Laatiessaan kuolinilmoituksen ja julkaistessaan sen laajalevikkisessä lehdessä kantelija on itse tuonut asian julkisuuteen, joten hän on omilla toimillaan vaikuttanut myös uutisen ja luonut sille edellytykset. Uutisessa on ollut oleellista kertoa myös taustaa henkilöstä, joka oli laatinut kyseisen kuolinilmoituksen. Määritteet olivat yleisiä ja antoivat lukijalle kuvan kuolinilmoituksen laatineesta henkilöstä. Hänen nimeään ei kuitenkaan julkaistu, eikä uutisen sisällössä ollut loukkaavia, osoittelevia tai syyttäviä elementtejä. Keskisuomalaisella ei ole tietoa kyseisen uutistoimiston ja sen henkilökunnan mahdollisista erilaisista sopimuksista ja sisäisistä tapahtumista, eikä ole kohtuullista sellaista edes olettaa. RATKAISUKeskisuomalaisen uutisessa kerrottiin New Yorkin terrori-iskusta epäillyn miehen kuolinilmoituksesta, joka oli julkaistu valtakunnallisessa päivälehdessä. Uutinen oli tullut lehteen uutistoimiston kautta. Uutisen mukaan ilmoituksessa kuolleeksi mainittu Mohamed El-Amir on yksi terrorismista epäillyn Mohamed Attan käyttämistä peitenimistä. Kuolinilmoituksen jättäneen naisen kerrottiin käyneen Attan kanssa säännöllistä kirjeenvaihtoa internetissä. Naisen taustaa selostettiin kertomalla hänen työtehtävistään uutisen välittäneessä uutistoimistossa, minkä lisäksi uutisessa mainittiin naisen jääneen työkyvyttömyyseläkkeelle ja vaihtaneen nimeään joitakin kertoja. Uutisessa kerrottiin naisen ikä, ja jutun yhteydessä julkaistiin kuva kuolinilmoituksesta, josta ilmeni naisen etunimi. Journalistin ohjeiden mukaan yksityiselämään kuuluvia, asianomaiselle tai hänen lähiomaisilleen haitallisia seikkoja ei pidä julkaista, ellei niillä ole yleistä merkitystä. Asiatiedot on puolestaan tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista, myös silloin kun ne on jo aiemmin julkistettu. Tiedotusväline kantaa vastuun uutisoinnista silloinkin, kun uutinen on tullut uutistoimistolta. Uutistoimisto on yksi uutislähde muiden joukossa.Tiedotusvälineet eivät siis pääsääntöisesti voi julkaista tietoja henkilön yksityiselämään kuuluvista asioista ilman hänen suostumustaan. Toisaalta tietoinen pyrkimys julkisuuteen saattaa vaikuttaa henkilön suojan laajuuteen. On myös mahdollista, että henkilö jonkin menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se vaikuttaa hänen suojapiiriään supistavasti. Tässä tapauksessa julkisuuden kohteeksi joutunut kantelija oli myötävaikuttanut uutisarvoisen ilmiön syntyyn julkaisemalla maan suurimmassa päivälehdessä terroristiksi epäillyn miehen kuolinilmoituksen. Lisäksi hän oli aikaisemmin antamissaan haastattelussa itse kertonut intiimejä seikkoja suhteestaan kyseiseen mieheen. Näillä perusteilla lehti on voinut kertoa tietoja kantelijan taustasta ja suhteesta terroristiksi epäiltyyn mieheen. Neuvosto otti lisäksi huomioon, että uutisen yhteydessä julkaistusta kuolinilmoituksesta ilmeni vain naisen etunimi. Neuvosto piti epätodennäköisenä, että kantelija olisi sen perusteella ollut uutisesta tunnistettavissa. Kantelija pitää loukkaavina myös kohtia, joissa kyseenalaistettiin hänen ja Mohamed Attan välisen kirjeenvaihdon uskottavuus ja kerrottiin, että hän on aikaisemmin työskennellyt uutisen välittäneessä uutistoimistossa. Neuvosto toteaa, että uutisessa ei paljastettu kirjeenvaihdon sisältöä. Työsuhde ei puolestaan yleensä ole sellainen haitallinen yksityiselämään kuuluva seikka, jonka mainitseminen loukkaisi asianomaisen yksityiselämän suojaa. Neuvoston mielestä uutinen ei myöskään sisältänyt sellaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi kyennyt oma-aloitteisesti oikaisemaan. Kantelija itse ei ollut tehnyt oikaisuvaatimusta. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu