KANTELUNelosen 31.10.2001 esittämässä Rikosraportti-ohjelmassa käsiteltiin espoolaisen lastensuojelulaitoksen toimintaa erään huostaanottotapauksen yhteydessä. Kantelun mukaan ohjelmassa väitettiin asiakasperheen antaman kuvauksen perusteella vastaanottokodin työntekijöiden pahoinpidelleen ja kuristaneen lasta rajoittamistilanteessa. Toimittaja vahvisti tosiasiana esitettyä väitettä siteeraamalla lääkärin johtopäätöksiä, jotka perustuivat lapsen tutkimuksiin. Lapsessa todetut mustelmat eivät kantelijan mukaan kuitenkaan vielä todista, miten ja missä jäljet ovat syntyneet. Asiakasperheen lausunnot kuvattiin kuitenkin faktoina, eikä lähdekritiikkiä esiintynyt ollenkaan. Väitteiden voimakkuudesta huolimatta toista osapuolta, sijaishuollon edustajia, ei ohjelmassa kuultu lainkaan. Myös kameramiehen toiminta oli kantelun mukaan vastoin hyvää journalistista tapaa. Kameramies oli kuvannut ilman lupaa yksityisalueella lastenkotia ja väittänyt olevansa MTV3:n kuvaaja. Hän ei kertonut, mihin kuvattua materiaalia tullaan käyttämään. RUUTUNELOSEN VASTAUSRuutunelosen ohjelmapäällikkö Markus von Reiche kertoo vastauksessaan ohjelmassa alleviivatun lapsiperheiden oikeusturvan puutteellisuutta sekä sitä, millaisten ongelmien kanssa viranomaisasiointiin tottumattomat kansalaiset joutuvat kamppailemaan. Reichen mielestä yhden perheen kohtalosta on voitava kertoa julkisuudessa, jos on perusteltua syytä epäillä, että perhettä on kohdeltu viranomaiset taholta väärin. Tässä tapauksessa kahden lääkärin lausunnot viittasivat hyvin vahvasti siihen, että huostaanotetulle sokeritautia sairastavalle lapselle aiheutettiin huostaanottopaikassa trauma. Lääkärien lausunnot johtivat siihen, että lasten sallittiin lähes välittömästi palata kotiinsa, jo ennen jatketun huostaanoton päättymistä. Rikosraportista otettiin ko. jutun tekoon liittyen yhteyttä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen. Reichen mukaan virastosta todettiin yksiselitteisesti, että yksittäisiä huostaanottotapauksia ei kommentoida eikä niitä koskevia haastatteluja anneta. Jutun teossa käytettiin freelancer kuvaajaa, joka tekee töitä useille tv-kanaville. Reiche pitää mahdollisena, että kuvaaja on saattanut kiireessä erheellisesti vastata olevansa MTV3:n kuvaaja.RATKAISUOhjelmassa kerrottiin Espoon sosiaaliviranomaisten suorittamasta viiden lapsen huostaanotosta ja lapsien pahoinpitelystä huostaanottopaikassa. Ohjelman juonnon mukaan ”astmaa sairastava vanhin lapsi pahoinpideltiin, kun hän ei luovuttanut vyölaukkuaan, jossa oli insuliinia”. Ohjelmassa haastateltu kyseisen lapsen isä puolestaan kertoi, että ”toinen työntekijöistä istui kymmenvuotiaan poikamme jalkojen päällä, toinen piti käsistä kiinni ja kolmas heistä kuristi poikaamme kaulasta”. Isän mukaan lapsen tutkinut lääkäri oli todennut, että ”minun sairaalastani ei näitä lapsia viedä enää siihen paikkaan, jossa tämä trauma on koettu”. Väitteiden kohdetta ei kuultu ohjelmassa. Hyvän journalistisen tavan mukaan vakavia syytöksiä esitettäessä on toista osapuolta kuultava jo jutun julkaisemisen yhteydessä. Samanaikaisen kuulemisen merkitys korostuu sähköisissä viestimissä, jossa vastinekäytännön soveltaminen on hankalaa. Jos asianomainen kieltäytyy selityksen antamisesta, se ei sinällään estä jutun julkaisemista. Nyt ohjelmassa esitettiin tosiasioina sosiaaliviranomaisiin kohdistettuja väitteitä sekä pahoinpitelystä että virkavirheestä. Virkavirheväitteen toimittaja esitti tulkintana ohjelmassa haastatellun professorin puheenvuorosta. Pahoinpitelyväitteet perustuivat puolestaan ohjelmassa haastatellun perheen kertomukseen. Sen mukaan pahoinpitely oli tapahtunut raa’alla tavalla. Kun ohjelmassa vielä näytettiin, missä väitetty pahoinpitely oli tapahtunut, niin väitteiden kohdetta olisi neuvoston mielestä pitänyt ehdottomasti kuulla ohjelman yhteydessä. Jo asiatietojen varmentaminen olisi edellyttänyt tätä, koska väitetty pahoinpitely ei ole neuvostolle toimitettujen asiakirjojen mukaan ollut poliisin tms. ulkopuolisen tahon tutkittavana. Ohjelmantekijät olivat kertomansa mukaan pyrkineet kuulemaan sosiaaliviranomaisia. Kantelijat ovat puolestaan kiistäneet, että ohjelmantekijät olisivat olleet yhteydessä sen enempää huostaanottopaikkaan kuin sosiaali- ja terveystoimen yhteisten palveluiden yksikköönkään, joka vastaa sijaishuollosta. Ohjelmantekijät eivät ole kyenneet selvittämään neuvostolle keihin henkilöihin he olivat yhteydessä kommenttia pyytäessään. Myöskään itse ohjelmassa ei millään tavalla viitata siihen, olivatko sosiaaliviranomaiset halukkaita kommentoimaan tapausta vai ei. Näiden seikkojen perusteella neuvosto katsoo, että viranomaisille ei ole annettu todellista mahdollisuutta kommentoida heihin kohdistettuja syytöksiä ja esittää omaa näkemystään tapahtuneesta. Kuulematta jättämisen seurauksena ohjelma antoi äärimmäisen yksipuolisen kuvan huostaanotosta ja huostaanottopaikan tapahtumista. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Ruutunelonen on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.Kantelussa kiinnitetään huomiota myös kameramiehen toimintaan. Neuvosto toteaa, että ohjelmassa ei esitetty sellaista materiaalia, joka olisi kuvattu kotirauhan suojaamassa paikassa tai jossa henkilöä olisi kuvattu tämän yksityisyyttä loukaten. Sen sijaan esittäytyminen toisen yhtiön kuvaajaksi oli vastoin sitä periaatetta, että tiedot on hankittava avoimesti ja rehellisin keinoin. Neuvosto korostaa tarkkuutta tämänkaltaisissa asioissa.
Menu