3089A-E/SL/02

Langettava

Väli-Suomen sanomalehtien yhteinen sunnuntailiite julkaisi kantelijan sille lähettämän kirjoituksen toimittajan nimissä siten, että kantelija oli mainittu siinä haastateltavana. Jutun julkaiseminen haastatteluna ilman, että kantelijalle oli selvitetty julkaisemistapa, rikkoi neuvoston mielestä hyvää journalistista tapaa. Lehden menettely loukkasi myös kantelijan oikeuksia juttuunsa, koska sen tekijäksi oli merkitty lehden toimittaja, vaikka kyse oli alun perin kantelijan laatimasta artikkelista. Langettava.

KANTELU Kantelija kertoo tehneensä Sunnuntaisuomalaiselle lyhyen artikkelin myrskyistä ja sopineensa päätoimittajan kanssa sen julkaisemisesta. Artikkeli julkaistiin 9.12.2001 niin, että sen tekijäksi oli merkitty lehden toimittaja ja kantelija oli mainittu haastateltavana. Juttu alkoi virkkeellä ”Myrskyä ei Suomessa ole vielä nähty, mikäli on luottaminen Reijo Solantien sananselitykseen myrsky-sanan oikeaoppisesta käytöstä”. Tällaista kantelija ei ollut kirjoittanut, eikä se ole hänen mielestään totta. Kantelu kohdistuu kaikkiin lehtiin, jotka julkaisivat kyseisen artikkelin. Kyseiset lehdet ovat Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat.LEHTIEN VASTAUKSETIlkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat viittaavat vastauksissaan Sunnuntaisuomalaisen tuottajan Osmo Kurjen selvitykseen. Sen mukaan kantelija oli tietoinen aineistonsa käytöstä, ja asiat etenivät hiljaisesti sovitulla tavalla. Lehtien päätoimittajat huomauttavat, että asiassa on sana sanaa vastaan. Koska keskustelutilannetta ei ole nauhoitettu, ulkopuolisen kannan ottaminen on mahdotonta. Selvityksessään Sunnuntaisuomalaisen tuottaja Osmo Kurki kertoo kantelijan tarjonneen myrskyjä käsittelevää juttuaan Sunnuntaisuomalaiselle muutama viikko sen jälkeen, kun Pyry ja Janika -myrskyt olivat riehuneet Suomessa. Kurki kertoi kantelijalle, että hänen juttuaan voitaisiin käyttää taustamateriaalina, mutta sellaisenaan sitä ei voitaisi julkaista. Samassa yhteydessä Kurki kertomansa mukaan totesi, että jutun asiatiedot eivät selkeytensä vuoksi vaadi erillistä tarkistamista. Koska artikkelista ei voitu tehdä lehtijuttua vain sitä käsittelemällä, se jouduttiin kirjoittamaan kokonaan uudestaan. Juttu kirjoitettiin haastatteluksi, jossa haastateltavana esiintyi kantelija. Hänet mainittiin jutussa useaan otteeseen, minkä lisäksi hänelle maksettiin tietojen hankkimisesta palkkio. Kurjen mukaan menettelystä sovittiin kantelijan kanssa etukäteen. JATKOKIRJEENVAIHTOJatkokirjelmässään kantelija kiistää Kurjen selvityksessään esille tuomat seikat. Kantelijan mukaan se, että hänelle maksettiin palkkio ja että hän lähetti juttunsa lehdelle artikkelimuodossa osoittaa, että kysymys oli normaalista artikkelin toimittamissopimuksesta normaalein menettelyin. Haastattelua, jonka muotoon julkaistu juttu oli pantu, ei kantelijan mukaan ollut koskaan tapahtunut eikä sellaisesta ollut sovittu. Lehdet eivät käyttäneet niille varattua mahdollisuutta kommentoida kantelijan näkemyksiä. RATKAISUNeuvoston mielestä Sunnuntaisuomalaisessa julkaistu juttu poikkesi vain vähän kantelijan alun perin kirjoittamasta artikkelista. Kirjoitus julkaistiin toimittajan nimissä haastatteluna, vaikka haastattelusta ei kantelijan kertoman mukaan ollut sovittu hänen kanssaan. Sunnuntaisuomalaisen tuottajankaan vastineesta ei ilmene, että kantelijalle olisi kerrottu, että hänen artikkelinsa julkaistaan haastatteluna. Asiapapereiden mukaan ainoa, mistä sovittiin, oli se, että juttu kirjoitetaan uudelleen vastaamaan paremmin lehtijutulle asetettuja vaatimuksia. Journalistin ohjeiden mukaan toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Toisen tekemää juttua ei saa esittää omanaan pelkästään muuttelemalla tekstin sanontoja. Haastattelusta on puolestaan sovittava haastateltavan kanssa yleensä etukäteen. Kiistatilanteessa tiedotusvälineen on kyettävä esittämään riittävä selvitys siitä, että suostumus haastatteluun on saatu. Kantelijan kirjoittaman jutun julkaiseminen haastatteluna ilman, että kantelijalle oli selvitetty julkaisemistapa, rikkoi neuvoston mielestä hyvää journalistista tapaa. Sunnuntaisuomalaisen menettely loukkasi myös kantelijan oikeuksia juttuunsa, koska sen tekijäksi oli merkitty Sunnuntaisuomalaisen toimittaja, vaikka kyse oli alun perin kantelijan laatimasta artikkelista. Neuvosto korostaa, että yleisön on voitava luottaa lehdille tarjoamiensa kirjoitusten asialliseen käsittelyyn. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen ja Savon Sanomat ovat rikkoneet hyvää journalistista tapaa, ja neuvosto antaa niille huomautuksen.