3085/YLE/01

Vapauttava

Television kuluttajaohjelmassa käsiteltiin asianajajien palkkioita. Esimerkkitapauksena oli talokaupasta johtunut riita, josta ohjelma antoi kantelijan mukaan virheellisen kuvan. Neuvoston mielestä ohjelmassa ei ollut asiavirheitä, eikä ohjelmantekijöiden tarvinnut tehdä kantelijan vaatimaa oikaisua. Ohjelmassa ei otettu kantaa kantelijan toimintaan tai talokauppaa koskeneeseen riitaan, eikä ohjelmassa myöskään mainittu riidan toisen osapuolen, siis kantelijan nimeä. Vapauttava.

KANTELU Yleisradio esitti 4.10.2001 Kuningaskuluttaja-ohjelman, jonka aiheeseen ”Onko kansalaisella varaa käydä oikeutta?” liittyvässä osuudessa oululainen nainen kertoi omista kokemuksistaan ja asiakassuhteistaan eri asianajajien kanssa. Asianajajien apua nainen oli tarvinnut talokaupasta johtuneesta riidassa. Ohjelman kuvituksena käytettiin mm. kantelijan syksyllä 1999 myymää omakotitaloa sekä videokatkelmia ja valokuvia homeisista rakenteista. Ohjelmassa talon sanottiin ”paljastuneen täysin homeiseksi”, minkä lisäksi siinä kerrottiin, että ”asunnon korjaamisesta syntyi kiista, joka on menossa oikeuteen”. Kantelijan mukaan ohjelmasta syntyi sellainen virheellinen kuva, että hänen myymänsä kiinteistö olisi paljastunut heti kaupanteon jälkeen homeiseksi ja että riidanalaista olisi vain se, osallistuuko kantelija korjauksiin. Ohjelman esittämisajankohtana asia oli kuitenkin vasta menossa oikeuden käsittelyyn, ja riidan aiheena oli se, milloin rakennuksen kosteus- ja homevauriot olivat syntyneet. Tästä huolimatta ohjelmantekijät leimasivat kantelijan hometalon myyjäksi esittäen riita-asiassa vain toisen osapuolen näkemyksen. Kantelijan mielestä asianajajien palkkiota käsittelevässä ohjelmassa ei ylipäätään olisi pitänyt näyttää pienellä paikkakunnalla helposti tunnistettavaa rakennusta ja sen homeisuuteen vihjaavaa muuta kuvamateriaalia. Kantelija on kertomansa mukaan tunnistettu ohjelmasta talon perusteella, vaikka häntä eikä kiinteistön sijaintikuntaa siinä nimeltä mainittukaan. Kantelija kertoo vaatineensa Yleisradiota tekemään oikaisun, josta ohjelman toimitus kieltäytyi. YLEISRADION VASTAUSYleisradion ohjelmajohtajan Ismo Silvon mukaa ohjelman perusteella ei ole mahdollista tunnistaa talokaupasta johtuneen riidan vastapuolta, siis kantelijaa. Hänen nimeään ei ohjelmassa mainittu, ja talosta näytettiin vain lyhyt vilaus nurkkaa ulkoapäin sekä pieni välähdys piha-aluetta. Lyhyet katkelmat talosta oli tarkoituksella valittu siten, että ne eivät voi johtaa myyjän tai kohteen tunnistamiseen. Ohjelmassa kantelijaa ei syytetty mistään, eikä siinä myöskään otettu kantaa homekiistaan, vaan ainoastaan asiaa hoitaneiden asianajajien menettelyyn. Ohjelmaan ei siis ollut tarvetta pyytää kantelijalta kannanottoa asiaan, jota ohjelmassa ei käsitelty. Koska ohjelma ei sisältänyt myöskään asiavirheitä, Kuningaskuluttaja ei katsonut aiheelliseksi esittää kantelijan vaatimaa oikaisua.RATKAISUKantelijan mukaan ohjelmasta syntyi virheellinen kuva talokauppaa koskeneesta riidasta. Hän vaati Yleisradiota tekemään oikaisun, josta ohjelman toimitus kieltäytyi. Hyvän journalistisen tavan mukaan virheellinen tieto on oikaistava viipymättä joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Neuvoston mielestä ohjelmassa ei ollut asiavirheitä, eikä ohjelmantekijöiden näin ollen tarvinnut tehdä kantelijan vaatimaa oikaisua. Ohjelmassa ei otettu kantaa kantelijan toimintaan tai talokauppaa koskeneeseen riitaan, eikä ohjelmassa myöskään mainittu riidan toisen osapuolen, siis kantelijan nimeä. Ainoa seikka, mistä asia olisi mahdollisesti ollut yhdistettävissä kantelijaan, oli talo, josta ohjelmassa näytettiin lyhyt välähdys. Sen perusteella ainakaan kukaan ulkopuolinen ei neuvoston mielestä voinut tunnistaa taloa ja yhdistää asiaa kantelijaan. Näiden seikkojen perusteella Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.