3044/PL/01

Vapauttava

KANTELU Sulkava-lehti julkaisi 30.8.2001 kolmen jutun kokonaisuuden, jonka aiheena oli Sulkavan kansalaisopiston flyygelin pyörien korjaaminen. Ensimmäisen jutun otsikkona oli ”Sivistyslautakunta ei hyväksynyt Lauri Närän selvitystä / Jatkotoimet jäävät kunnanhallituksen harkittavaksi”. Artikkelikokonaisuuteen liittyi myös kaksi haastattelujuttua, joista toisen otsikkona oli ”Sivistystoimenjohtaja Lauri Närä kalliista flyygelinpyöristä / ’Arvostella voi, mutta minä olen menetellyt näin'”. Toisessa haastateltiin pianonvirittäjää, joka suoritti flyygelinpyörien päällystyksen. Jutun otsikkona oli ”Työn tehnyt pianonvirittäjä ihmettelee jupakkaa”. Kantelun tehneen sivistystoimenjohtajan mukaan päätoimittaja ei ilmoittanut kantelijalle ennen puhelinhaastattelua tai sen kuluessa, että hän nauhoittaa haastattelun. Hän ei myöskään stilisoinut haastattelua, vaan jätti artikkeliin kaikki äänteet ja välisanat ilmeisenä aikomuksenaan tehdä haastateltu naurettavaksi lukijoiden silmissä. Vaikka kantelijaa arvostellaan jutussa voimakkaasti, päätoimittaja ei varannut hänelle mahdollisuutta oikaista tai peruuttaa haastattelua. Päätoimittaja ei varannut kantelijalle myöskään mahdollisuutta puolustautua tai antaa vastinetta. Lisäksi kantelija kertoo, että jutut tehnyt lehden päätoimittaja on itse Sulkavan sivistyslautakunnan jäsen, mitä hän ei kuitenkaan tuo missään vaiheessa esille.LEHDEN VASTAUSSulkava-lehden päätoimittajan Kalevi Keräsen mukaan kantelija on jättänyt vastaamatta hänen tiedonhankintapyyntöihinsä lähes järjestelmällisesti. Lisäksi kantelija on pyrkinyt puuttumaan toimituksen sisäisiin työjärjestysasioihin. Hän on myös useita kertoja ohjannut sivistyslautakuntaa pitämään salaisina sellaisia päätöksiä, jotka lain mukaan kuuluvat julkisuuteen. Kantelijan vuosia kestäneen käytöksen perusteella päätoimittajalla oli syytä olettaa, että jos hän olisi haastattelun alussa kertonut sen menevän nauhalle, niin kantelija olisi jättänyt kertomatta olennaisia asioita.Flyygelijupakassa oli kyse maalaiskunnassa harvinaisesta tapauksesta: kunnanhallitus oli puuttunut lautakunnan ja erityisesti sivistystoimenjohtajan toimintaan. Kantelijan haastattelun julkaiseminen lähes sellaisenaan oli tässä tapauksessa tärkeää, ja nauhan melkein sanatarkalla purkamisella hän pyrki autenttisuuteen ja tarkkuuteen. Kyse ei ollut virkamiehen nolaamisesta, vaan sen selvittämisestä, miten perusteellisesti tai miten huolettomasti kunnan asioita hoidetaan. Päätoimittajan mukaan kantelija tiesi alusta lähtien, että kyseessä on puhelinhaastattelu, josta tulee juttu Sulkava-lehteen. Kantelija ei kuitenkaan pyytänyt haastattelua luettavakseen, eikä hän toimittanut lehdelle minkäänlaista vastinetta.Päätoimittaja kertoo, että hän ei osallistunut sivistyslautakunnan kokoukseen, jossa lautakunta päätti jättää kunnanhallituksen harkittavaksi, onko sivistystoimenjohtaja toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä. RATKAISUSulkava-lehden artikkelissa arvostelun kohteena ja yhtenä haastateltavana oli kunnan sivistystoimenjohtaja, jonka mukaan hänelle ei ilmoitettu haastattelun nauhoittamisesta. Hänen haastattelunsa julkaistiin stilisoimatta, eikä hänelle annettu mahdollisuutta oikaista tai peruuttaa haastattelua, ei myöskään mahdollisuutta puolustautua tai antaa vastinetta. Lisäksi lehti jätti kertomatta, että jutut tehnyt lehden päätoimittaja on itse Sulkavan sivistyslautakunnan jäsen.Nauhuri on toimittajan muistiinpanoväline, ja sen käyttö haastattelussa, myös puhelinhaastattelussa, on normaalin käytännön mukaista. Sen sijaan haastattelusuostumuksen peruuttaminen haastattelun antamisen jälkeen on poikkeuksellista ja siihen tulee olla painavia perusteita. Siksi haastateltavan pitää voida luottaa haastattelunsa asialliseen käsittelyyn. Nyt haastattelun julkaisemisella sellaisenaan oli merkitystä lukijan arvioidessa kantelijan toimintaa hänen vastuualueelleen kuuluvassa asiassa. Arvostelu kohdistui kantelijan toimintaan johtavana virkamiehenä, ja hän sai haastattelunsa yhteydessä vastata toimintaansa koskeviin kysymyksiin. Häntä siis kuultiin jo jutun yhteydessä, eikä lehdellä ollut tarvetta kuulla häntä jälkeenpäin vastineen muodossa. Jutussa ei ollut asiavirheitä, eikä päätoimittaja ottanut kantaa kiistaan vaan tyytyi selostamaan lautakunnan päätöstä ja toistamaan haastateltujen lausuntoja. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sulkava-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.