KANTELU Kotimaa julkaisi 16.2.2001 uutisen, jossa kerrottiin kurinpitoasiamiehen ryhtyneen tutkimaan kirkkoherrana toimivan kantelijan viranhoidon asiallisuutta. Uutisessa haastatellun tuomiokapitulin notaarin mukaan kurinpitoasiamies päättää myös, onko aihetta esittää vaatimusta kurinpitomenettelystä. Jutun mukaan ” kirkkoneuvoston ja kirkkoherran välillä on ollut erimielisyyttä muun muassa seurakunnan johtamistavoista. Myös työntekijäyhteisössä on ollut ongelmia.”Kantelun mukaan uutinen julkaistiin vaiheessa, jossa kantelijalla itselläänkään ei ollut tietoa, mitä tutkitaan. Kurinpitovaatimus valmistui vasta myöhemmin. Uutisen perusteella voisi kantelijan mielestä luulla hänen syyllistyneen suuriinkin virkavirheisiin. Sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse. Lehti ei esittänyt kantelijan näkökulmaa asiaan eikä syitä, joiden vuoksi kurinpitomenettely käynnistettiin. Lehti ei ole myöskään suostunut vastineen antoon, vaikka kantelijan sukulaiset ovat hänen suostumuksellaan pyytäneet useaan kertaan lehteä antamaan kantelijalle mahdollisuuden selityksen antamiseen. Kantelija ei koe olevansa julkisuuden henkilö. LEHDEN VASTAUS Kotimaa-lehden päätoimittaja Jaakko Elenius kertoo vastauksessaan, että kurinpitoasiamiehen asettaminen on hyvin harvinaista ja jo sellaisenaan uutinen. Tiedot oli saatu tuomiokapitulilta, ja niissä ei ole todettu olevan asiavirheitä. Kantelija on korkeassa asemassa oleva viranhaltija, ja uutinen liittyi kantelijan viranhoitoon. Kantelija on myös julkisuuden henkilö. Kotimaassakin häntä on haastateltu useita kertoja. Kantelija ei ole toimittanut Kotimaalle uutiseen liittyvää, julkaistavaksi tarkoitettua vastinetta eikä ole käydyssä puhelinkeskustelussa edes tiedustellut mahdollisuutta vastineeseen. Kantelijan toivomaa eri osapuolten haastattelua tilanteessa, jossa kurinpitoasiamies aloitti selvitystyönsä, lehti ei katsonut mahdolliseksi. Osapuolia olisivat kantelijan lisäksi olleet seurakunnan muut työntekijät, kirkkoneuvosto sekä tuomiokapituli.RATKAISUKotimaa-lehden uutisessa kerrottiin kurinpitoasiamiehen ryhtyneen tutkimaan kantelijan, Kinnulan kirkkoherran, viranhoidon asiallisuutta. Kantelijan nimi mainittiin uutisessa. Lehti ei esittänyt kantelijan näkökulmaa asiaan eikä suostunut vastineen antoon, vaikka kantelijan sukulaiset olivat hänen suostumuksellaan pyytäneet lehteä antamaan kantelijalle mahdollisuuden selityksen antamiseen.Hyvän journalistisen tavan mukaan arvostelun kohteeksi joutuneelle on myönnettävä vastineoikeus lehdessä, jos hän sitä perustellusti pyytää. Jos nimettyä henkilöä arvostellaan tiedotusvälineessä erittäin voimakkaasti, on hyvän journalistisen tavan mukaista tuoda hänen näkökantansa esiin mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä. Nimen tai muiden tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on puolestaan perusteltua vain kun sillä on huomattavaa yleistä merkitystä. Uutinen liittyi korkeassa virassa toimivan kantelijan viranhoitoon. Hänen asemansa vuoksi asiasta sai kertoa nimi mainiten. Kyse ei ollut rikosasiasta vaan siitä, että kurinpitoasiamies oli ryhtynyt tutkimaan kantelijan viranhoidon asiallisuutta. Lehti ei ottanut itse kantaa kantelijan toimintaan, vaan tyytyi kertomaan tapahtuneesta lyhyesti ja asiallisesti. Viittauksella erimielisyyksiin johtamistavoissa ja ongelmiin työntekijäyhteisössä lehti esti spekulaatiot vakavammista epäilyistä. Näiden seikkojen vuoksi lehden ei neuvoston mielestä tarvinnut kuulla kantelijaa uutisen yhteydessä. Mahdollisuutta vastineen antamiseen kantelijan olisi pitänyt vaatia itse, koska vastineoikeus kuuluu sille henkilölle, jota asia koskee. Tätä hän ei kuitenkaan JSN:lle toimitettujen asiakirjojen mukaan tehnyt. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kotimaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu