Ratkaisu tehty 13.6.2001 KANTELUKeskisuomalaisen 14.2.2001 julkaisemassa jutussa kerrottiin lastensuojeluviranomaisten aikomuksista puuttua alaikäisten lasten tulikävelyyn. Tulikävelyjä oli järjestänyt paikallinen henkisen kasvun keskus. Jutun otsikkona oli ”Viitasaari aikoo puuttua kiisteltyyn alaikäisten lasten tulikävelyyn / Viitasaaren lastensuojeluviranomaiset pitävät hoitometodia jopa hengenvaarallisena”. Jutussa viitattiin Ilta-Sanomissa olleeseen ylilääkärin haastattelulausumaan, jonka mukaan tulikävely on ”vaarallista lasten pahoinpitelyä”. Jutun valokuvassa esiintyi tunnistettavissa oleva nainen, kantelija, joka kuvassa kävelee hiilillä. Hänen takanaan on lapsi, joka on kantelijan 5-vuotias tytär. Kantelijan mielestä hänet oli esitetty valokuvassa vihjailevasti siten, että se saa lukijassa aikaan paheksuntaa häntä kohtaan kyseenalaistaen hänen toimintansa pienen lapsen äitinä. Tulikävelyn olemuksen kuvaaminen ei olisi edellyttänyt valokuvan julkaisemista tunnistettavassa muodossa. Kantelijaan ei otettu artikkelin osalta yhteyttä, eikä hänelle annettu mahdollisuutta kertoa omaa kantaansa. Lehti julkaisi kantelijan vastineen, mutta senkään ei voida katsoa poistavan lehden vastuuta valokuvan julkaisemisesta. LEHDEN VASTAUSKeskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Erkki Laatikainen toteaa vastauksessa, että kantelija ei ole kiistänyt mitään jutussa esitettyä eikä osoittanut siitä virheitä. Hän sai lausua asiassa mielipiteensä itse laatimassaan kirjoituksessa, joka julkaistiin 22.3. heti sen saavuttua toimitukseen. Kirjoituksen perusteella kantelija on ollut aktiivisesti mukana tilaisuuden järjestäneen keskuksen toiminnassa, ja kirjoituksessaan kantelija kertoo avoimesti samat asiat, joita Keskisuomalainen ja muut lehdet ovat julkaisseet. Niihin kuuluvat häntä itseään ja hänen alaikäistä lastaan koskevia seikkoja, myös tulikävely. Kuva, jota kantelussa paheksutaan, on tilaisuuden järjestäjän julkaistavaksi tarjoama ja se on otettu kantelijan tieten hiililläkävelytilaisuudessa. Siinä on nähtävissä aikuinen henkilö, jonka takaa voi tarkkaan tutkimalla nähdä jotain, mutta sitä, että kyseessä olisi lapsi, kuvasta ei voi nähdä. Näkemys siitä, että ”kantelija on esitetty valokuvassa vihjailevasti siten, että se saa lukijassa aikaan paheksuntaa häntä kohtaan kyseenalaistaen hänen toimintansa pienen lapsen äitinä” on tulkinta, joka ei sisälly millään tavoin julkaistuun aineistoon. Lehti ei ole väittänyt asiassa yhtään mitään. RATKAISUHenkilöstä otetun valokuvan voi julkaista ilman, että kuvassa näkyvältä henkilöltä on pyydetty siihen lupaa. Henkilökuvien julkaisemisessa on kuitenkin noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä julkaista yhteydessä, joka johtaa katsojaa harhaan. Kuvaa ei myöskään pidä käyttää asianomaista loukkaavasti. Nyt kantelijan valokuva julkaistiin yhteydessä, jossa kerrottiin lastensuojeluviranomaisten aikomuksista puuttua alaikäisten lasten tulikävelyyn. Valokuvaa, jossa kantelija kävelee hiilillä, käytettiin kuvituksena jutussa kerrotulle ongelmalle. Kantelijan takana näkyvä hahmo ei ole kuvasta tunnistettavissa, ei edes yksilöitävissä lapseksi. Aihe juttuun oli syntynyt siitä, että viranomaiset olivat ryhtyneet tutkimaan lasten tulikävelyä. Lehti oli saanut kuvan hiililläkävelytilaisuuden järjestäneeltä henkisen kasvun keskukselta. Kyse oli siis keskuksen tiedotusvälineille tarjoamasta markkinointikuvasta. Neuvoston mielestä lehdellä oli oikeus julkaista keskukselta itseltään saama valokuva kuvituskuvana jutussa, joka itsessään oli asiallinen ja hyvin tehty. Lehti oli pyrkinyt toimimaan oikein, eikä se ollut julkaissut kuvaa leimaamistarkoituksessa. Lisäksi se julkaisi kantelijan vastineen hyvän journalistisen tavan mukaisella tavalla. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu