3010/PL/01

Vapauttava

KANTELU Ykkössanomat julkaisi 29.3.2001 artikkelin, jossa kerrottiin moottoritien rakentamisesta syntyneestä kiistasta. Jutun otsikkona oli ”Nummi-Pusulan Raati moottoritien ja liito-oravien armoilla”. Jutun mukaan ”kiistassa ovat vastakkain yksi aktiivinen talo ja koko muu kylä”. Kirjoituksessa kerrotaan moottoritielle olevan kaksi vaihtoehtoa: tie ohittaa kylän joko pohjois- tai eteläpuolelta. Kirjoittaja on itse eteläisen vaihtoehdon kannalla ja toteaa, ettei ”kukaan ymmärrä miksi tässä yhdessä talossa ollaan niin aktiivisesti pohjoisen vaihtoehdon kannalla, kun juuri tälle talolle molemmat vaihtoehdot ovat yhtä hyviä tai huonoja”. Jutun mukaan ”kyläläiset ihmettelevät, kuinka joku voi niin henkeä täynnä puolustaa sellaisia luonto- ja kulttuuriarvoja, joita uskoo vain eteläisen vaihtoehdon tuhoavan ja olla täysin piittaamaton mm. muutaman sadan metrin päässä elävistä ihmisistä”. Kantelun mukaan lehti on käsitellyt moottoritieasiaa puolueellisesti. Toimittaja oli haastatellut vain eteläisen linjauksen kannattajia, minkä lisäksi jutussa arvosteltiin kantelijaa häntä kuulematta. Tekstissä oli myös paikkansapitämättömiä ja virheellisiä tietoja. Kantelija laati vastineen, jonka lehti julkaisi 5.4.2001. Tämän jälkeen lehti julkaisi kuitenkin vielä nimimerkkikirjoituksen, jossa viitataan kantelijaan ja hänen vastineeseensa kysymyksellä ”Ajattelitko, Tuija, liito-oravaa metsänhakkuun yhteydessä?”. Kantelijalle osoittamaansa kysymystä ennen nimimerkki pohtii ”Miten pieni liito-orava voi estää tienrakentamisen, kun se ei pysty estämään metsien avohakkuitakaan”. Tämän kantelija kokee vihjauksena, että hän olisi metsähakkuilla hävittänyt liito-oravien reviireitä ja rikkonut luonnonsuojelulakia. Lisäksi kirjoitus sisälsi virheellisiä tietoja. Kantelijan mukaan hänen tilansa on kyseisessä kirjoituksessa sekoitettu toiseen Raatin kylän tilaan, jossa liito-oravien reviireiksi merkittyä metsää on lähes avohakattu. Kantelija otti nimimerkkikirjoituksen vuoksi yhteyttä lehden päätoimittajaan, joka pyysi kantelijaa tekemään vastineen. Kantelija kuitenkin katsoo, ettei ole oikeudenmukaista että arvostelun kohde joutuu toistamiseen esittämään vastineita samassa asiassa. LEHDEN VASTAUSYkkössanomien päätoimittaja Paula Rauman kertoo, että kantelun kohteena oleva juttu kirjoitettiin Suomen liito-oravayhdistyksen puheenjohtajan alueelle tapahtuneen vierailun pohjalta. Siksi artikkelissa on haastateltu vain hänen oppainaan metsässä olleita henkilöitä. Päätoimittajan mukaan jutussa huomioidaan kuitenkin sekä eteläisen että pohjoisen linjauksen haittoja. Kantelijan vastineen julkaisemisen jälkeen yksi kyläläisistä halusi tuoda asiaan oman vastineensa. Koska hän viittasi juuri kyseiseen kantelijan kirjoitukseen, ei toimitus katsonut aiheelliseksi poistaa siitä kantelijan etunimeä. Päätoimittaja kertoo, että liito-oravat ja tielinjaukset ovat kuumentaneet kyläläisten tunteita ja siksi kärkeviäkin yleisönosastokirjoituksia on voitu julkaista. Hän pahoittelee, että kirjoittaja on sotkenut kaksi avohakkuualuetta toisiinsa. Kantelija ei kuitenkaan halunnut käyttää vastineoikeuttaan tähän juttuun. RATKAISUKantelun kohteena olevassa artikkelissa kerrotaan moottoritien rakentamisesta syntyneestä kiistasta, jossa vastakkain ovat pohjoisen ja eteläisen vaihtoehdon kannattajat. Asialla on paitsi paikallista myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, koska kantelun mukaan Uudenmaan tiepiiri todennäköisesti hakee poikkeuslupaa liito-oravien reviirien hävittämiseen. Näiden seikkojen vuoksi kirjoituksen kantelijaa sivunneet asiat eivät kuuluneet yksityiselämän suojan piiriin.Artikkelissa otettiin voimakkaasti kantaa eteläisen vaihtoehdon puolesta, ja kritiikin kohteeksi joutuivat moottoritien pohjoisen vaihtoehdon kannattajat, joihin kantelijakin kuuluu. Kantelijaa ei mainittu nimeltä, mutta neuvosto pitää mahdollisena, että hänet voitiin yhdistää jutussa esille tuotuun pohjoisen vaihtoehdon kannattajaan. Näillä perusteilla kritiikin voidaan katsoa kohdistuneen kantelijaan. Arvostelu ei ollut kuitenkaan erityisen kärkevää eikä henkilöön menevää. Vaikka artikkeli ei synnyttänytkään kantelijalle vastineoikeutta, oli kohtuullista, että hän sai tuoda esille omat näkökantansa kirjoituksessaan, jonka lehti julkaisi vastineena. Tässä kirjoituksessa kantelija sai myös oikaista artikkelin virheellisinä pitämänsä tiedot. Kantelijan vastinetta kommentoineen nimimerkkikirjoittajan esittämä arvostelu ei ollut neuvoston mielestä erityisen voimakasta. Se ei synnyttänyt kantelijalle vastineoikeutta, mutta lehti toimi jälleen oikein tarjotessaan kantelijalle mahdollisuutta vastata hänelle osoitettuun kirjoitukseen. Kantelija ei kuitenkaan halunnut enää jatkaa mielipiteenvaihtoa. Nimimerkkikirjoitukseen sisältyneet virheet olivat puolestaan niin vähäisiä, että oikaisuvelvollisuutta ei syntynyt. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Ykkössanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.