3007/YLE/01

Vapauttava

KANTELU Yleisradio esitti 15.3.2001 A-plus -ajankohtaisohjelman, jonka aiheena oli kolmannen sukupolven matkaviestintäliiketoiminta ja siihen tehdyt investoinnit. Ohjelmassa käytiin läpi UMTS-luvista maksettuja hintoja ja todettiin, että ”Saksan UMTS-kisaan uskaltautuneelle Sonerallekin lupa maksoi 20 miljardia ja verkot 30 miljardia päälle”. Kantelun mukaan ohjelmassa väitettiin lähdettä mainitsematta ja mennyttä aikamuotoa käyttäen Soneran sijoittaneen ohjelman lähetysajankohtaan mennessä yhteensä 50 miljardia markkaa Saksan UMTS-liiketoimintaan. Sonera on kuitenkin tulostiedotteessaan ja vuosikertomuksessaan ilmoittanut Espanjassa, Italiassa, Norjassa ja Saksassa tapahtuvaan UMTS-osakkuusyhtiöihin tehtävien kokonaisinvestointien olevan vuoteen 2005 mennessä yhteensä 30 – 36 miljardia. Ohjelmassa esitetyt luvut poikkesivat siis huomattavasti Soneran ilmoittamista. Virhe toistui, kun ohjelmassa asiantuntijana haastateltu professori viittasi ohjelmassa ”aiemmin kuultuun uutiseen, jonka mukaan Sonera investoi 50 miljardia markkaa Saksan UMTS-liiketoimintaan”. Myös väite siitä, että Sonera olisi suoraan investoinut UMTS-verkon rakentamiseksi Saksaan, on kantelun mukaan virheellinen. Yleisradio julkaisi Soneran oikaisutiedotteen vain osittain ja vain ohjelman internet-sivuilla. Näin oikaisu ei ole saavuttanut alkuperäistä yleisöä. YLEISRADION VASTAUSYleisradion television uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkö Ari Järvinen kertoo ohjelman pyrkineen valottamaan kokonaisuudessaan ns. kolmannen sukupolven matkaviestinnän kohdalla syntynyttä riskiongelmaa. Asiaa pyrittiin kartoittamaan sekä valitun teknologian arvioinnin että UMTS-toimilupiin tehtyjen investointien tai niiden tarpeiden suuruusluokan kautta. Monin varauksin kummastakin suunnasta, sillä ainakin Euroopan tasolla riskin hyvyys, huonous ja koko hahmottunevat nykytiedoilla varsinaisesti 2003 – 2005. Suuruusluokkaa pyrittiin hahmottamaan Euroopan ja Suomen tasolla hyvin karkeilla ja kovasti pyöreillä lukuarvioilla, joita oli tehty kolmea eri tahoa hyväksi käyttäen. Soneran kohdalla käytettiin lukuparia 20 miljardia toimilupaan ja 30 miljardia verkkoon. Ohjelmassa ei millään tavoin polemisoitu tai kyseenalaistettu Soneran tulostiedotteessa tai vuosikertomuksessa esitettyjen lukujen suuruutta tai relevanttiutta. Nekin ovat aivan riittävän suuria kohtalokkaaksi riskiksi huonossa tapauksessa. Kertomuksiin painettuja tarkkoja lukuja ei mainittu, koska tässä ohjelmallisessa yhteydessä sillä ei katsottu olevan sanottavaa merkitystä. Kun Soneran edustaja sittemmin otti yhteyttä, hänen keskeinen huolenaiheensa tuntui olevan sijoittajainformaation ja ohjelmassa käytettyjen lukujen välinen ristiriita, niiden mahdollinen kertautuminen muussa tiedonvälityksessä ja vaikutus pörssikurssiin. Jotta yhtiön kokema ”numeroristiriitaongelma” helpottuisi, ohjelman verkkoselosteeseen liitettiin se kappale tiedotteesta, jossa oli Soneran arvio sijoituksista. Numerot ovat siellä näkyvissä ohjelmassa kuvatuissa yhteyksissään. Sen sijaan Yleisradiossa ei nähty järkeväksi ryhtyä vatvomaan numeroita uudelleen televisio-ohjelmassa viikkoa alkuperäisen lähetyspäivän jälkeen. RATKAISUHyvä journalistinen tapa edellyttää, että virheellinen asiatieto oikaistaan viivytyksettä, joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Tarvittavat oikaisut on toteutettava niin, että aiemmasta uutisoinnista mahdollisesti syntyneet väärät käsitykset tulevat korjatuiksi. Oikaisuvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos virhe on vähäinen tai itse asiaan nähden epäolennainen. Ohjelmassa todettiin, että ”Saksan UMTS-kisaan uskaltautuneelle Sonerallekin (toimi)lupa maksoi 20 miljardia ja verkot 30 miljardia päälle”. Kantelun mukaan tästä sai sen virheellisen kuvan, että Sonera olisi sijoittanut ohjelman lähetysajankohtaan mennessä yhteensä 50 miljardia markkaa Saksan UMTS-liiketoimintaan. Neuvoston mielestä toteamus ei kohdistunut yksiselitteisesti menneeseen aikaan. Lauseen voi neuvoston mielestä tulkita myös niin, että investoinnit verkkoihin tapahtuvat tulevaisuudessa. Koska arviot tämän kokoluokan sijoituksista sisältävät huomattavan määrän epävarmuustekijöitä, ja lopulliset summat saattavat poiketa merkittävästi Soneran itsensä ilmoittamista, ei voida myöskään varmuudella sanoa, että ohjelmassa esitetyt luvut olisivat olleet virheellisiä.Tästä huolimatta Yleisradion olisi neuvoston mielestä pitänyt täydentää uutisointiaan seuraavassa ohjelmassa kertomalla laskelmiensa perusteet sekä Soneran omat arviot investointiensa suuruudesta. Kun ohjelman pääpaino oli kuitenkin siinä kerrotun liiketoiminnan riskin valottamisessa eikä Soneran investoinneissa, neuvosto katsoo, että ilmoitetut markkamäärät ilmaisivat lähinnä investointien suuruusluokkia, eivätkä täsmällisiä summia. Näin ollen investointien markkamäärät olivat itse asiaan nähden epäolennaisia ohjelmassa, jonka aiheena oli kolmannen sukupolven matkaviestintäliiketoiminta ja sen riskit. Neuvosto otti asiaa käsitellessään lisäksi huomioon, että Yleisradio oli liittänyt ohjelman verkkoselosteeseen ne osuudet Soneran lehdistötiedotteesta, jossa oli yhtiön oma arvio investoinneista. Oikaisuksi tämä ei olisi tässä asiassa kuitenkaan riittänyt, mikäli ohjelmassa olisi ollut selkeitä asiavirheitä.Näillä perusteilla neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.RATKAISU (HYLÄTTY VERSIO)Hyvä journalistinen tapa edellyttää, että virheellinen asiatieto oikaistaan viivytyksettä, joko oma-aloitteisesti tai asianomaisen sitä vaatiessa. Tarvittavat oikaisut on toteutettava niin, että aiemmasta uutisoinnista mahdollisesti syntyneet väärät käsitykset tulevat korjatuiksi. Oikaisuvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos virhe on vähäinen tai itse asiaan nähden epäolennainen. Ohjelman aiheena oli kolmannen sukupolven matkaviestintäliiketoiminta, siihen tehdyt investoinnit ja sen riskit. Ohjelman näkökulmana oli, että UMTS:iin on tehty ylisuuria investointeja, jotka ajavat alan yritykset, kuten Soneran, umpikujaan. Ohjelmassa kerrottiin lähdettä mainitsematta Soneran tekemien investointien olleen huomattavasti suurempia kuin mitä Sonera on itse ilmoittanut. Ohjelmassa ei tuotu esille lukujen kiistanalaisuutta, eikä sitä että luvut poikkeavat Soneran omista arvioista. Ohjelmassa esitetty väite ”Saksan UMTS-kisaan uskaltautuneelle Sonerallekin lupa maksoi 20 miljardia ja verkot 30 miljardia päälle” ei neuvoston mielestä kuitenkaan kohdistunut yksiselitteisesti menneeseen aikaan. Lauseen voi neuvoston mielestä tulkita myös niin, että investoinnit verkkoihin tapahtuvat tulevaisuudessa. Koska arviot tämän koko luokan sijoituksista sisältävät huomattavan määrän epävarmuustekijöitä, ja lopulliset summat saattavat poiketa merkittävästi Soneran itsensä ilmoittamista, ei voida varmuudella sanoa, että ohjelmassa esitetyt luvut olisivat olleet vääriä.Tästä huolimatta Yleisradion olisi neuvoston mielestä pitänyt täydentää uutisointiaan seuraavassa ohjelmassa kertomalla laskelmiensa perusteet sekä Soneran omat arviot investointiensa suuruudesta. Kun ohjelman pääpaino oli kuitenkin siinä kerrotun liiketoiminnan riskin valottamisessa eikä Soneran investoinneissa, neuvosto katsoo, että ilmoitetut markkamäärät ilmaisivat lähinnä investointien suuruusluokkia, eivätkä täsmällisiä summia. Näin ollen investointien markkamäärät olivat itse asiaan nähden epäolennaisia. Neuvosto otti asiaa käsitellessään lisäksi huomioon, että Yleisradio oli liittänyt ohjelman verkkoselosteeseen ne osuudet Soneran lehdistötiedotteesta, jossa oli yhtiön oma arvio investoinneista. Oikaisuksi tämä ei olisi tässä asiassa kuitenkaan riittänyt, mikäli ohjelmassa olisi ollut selkeitä asiavirheitä.Näillä perusteilla neuvosto päätti olla ryhtymättä asiassa enempiin toimiin.