KANTELU Aamulehti julkaisi 7.1.2001 yleisönosastollaan nimimerkkikirjoituksen, jossa käsiteltiin homo- ja lesboparien adoptio-oikeutta. Kirjoituksen otsikkona oli ”Lesboparit polkevat tasa-arvoa”. Kirjoituksen mukaan vaatimus adoptio-oikeudesta ”on feminististen lesbojärjestöjen keksintöä”. Kirjoittaja muistuttaa, että ”homoseksuaalisuus on kuitenkin poikkeavuutta, josta useimmat loppujen lopuksi kärsivät”. Kirjoittajan mukaan ”lesbojen adoptio-oikeus tuottaa entistä enemmän häiriintyneitä lapsia” ja ”ongelmia tulee myös silloin, kun lesboparit adoptoivat tyttöjä, jolloin todennäköisyys lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön on liian ilmeinen”. Kirjoittaja kertoo, että ”vuosittain tulee ilmi lukuisia lesboparien lasten hyväksikäyttötapauksia”. Kantelun mukaan kirjoituksessa esitetään useita paikkansapitämättömiä väitteitä Suomen adoptiolaista, lesboperheitä koskevasta tutkimuksesta ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevista tiedoista. Lisäksi kirjoitus leimaa lesboäidit kelvottomiksi kasvattajiksi ja seksuaalirikollisiksi. LEHDEN VASTAUS Aamulehden vastaavan päätoimittajan Matti Apusen mukaan nimimerkki IT:n kirjoitu käsitteli asiaa, josta kansalaiskeskustelu oli varsin perusteltua, koska lesbopareille vaadittua adoptio-oikeutta käsiteltiin poliittisten päättäjien keskuudessa. Kirjoituksessa esitetyt väitteet, että lesboparien adoptoidessa tyttölapsia seksuaalisen hyväksikäytön todennäköisyys on olemassa, perustuivat kirjoittajan käsityksiin ja lähteisiin. Koska väitteet eivät kohdistuneet Suomeen vaan liikkuivat yleisellä tasolla, niiden tarkistaminen toimituksen puolesta ei ollut käytännössä mahdollista. Suomen kohdalta olisi voinut päätyä vain siihen, että lasten hyväksikäytöstä ei rikollisuustilastojen mukaan voida laskea naisia kokonaan pois, joten väitettä ei sitä kautta voinut kumota. Kirjoituksessa ei mainittu ketään henkilöä nimeltä, eikä ketään siis leimattu. Keskustelu aiheesta jatkui mielipidesivulla, jolla lehti julkaisi kolme vastakirjoitusta 11.1. ja 12.1. Niissä lähinnä ihmeteltiin nimimerkki IT:n väitteitä, mutta niitä ei kumottu millään faktatiedoilla. RATKAISU Lehtien mielipidepalstoilla voidaan keskustella avoimesti ja kriittisesti myös vähemmistöihin liittyvistä asioista. Journalistin ohjeissa on kuitenkin asetettu nimenomainen vaatimus siitä, että tiedotusvälineissä ei tuoda asiaankuulumattomasti tai halventavasti esille henki-lön sukupuolta tai muuta ominaisuutta. Hyvä journalistinen tapa siis edel-lyttää, että inhimillisiä perusarvoja kunni-oitetaan. Lisäksi tiedon-välityksessä on vältettävä stereotyyppisten ja yksipuolisten käsitysten levittämistä ja tiedotusvälineiltä pitää voida odottaa vastuullista suhtautumista vähemmistöihin kohdistuvien mielipiteiden julkaisemisessa. Yleisönosastoissa voidaan julkaista hyvinkin erilaisia mielipiteistä. Lisäksi yleisönosastokirjoituksissa on vakiintuneesti hyväksytty kärjekkäämpiä ja hätkähdyttävämpiä ilmaisuja kuin tavanomaisessa toimituksellisessa tekstissä. Nyt kirjoitus oli laadittu siten, että sen väitteitä on vaikea osoittaa virheellisiksi mm. siksi, että kirjoitusta ei ollut rajattu koskemaan pelkästään Suomea. Siinä käsiteltiin ketään yksilöimättä ajankohtaista aihetta, lesboparien adoptio-oikeutta, ja keskustelu asiasta jatkui mielipidesivulla, jolla lehti julkaisi kolme vastakirjoitusta, joissa suhtauduttiin kriittisesti nimimerkkikirjoittajan väitteisiin. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaistessaan kyseisen kirjoituksen nimimerkillä.
Menu