KANTELUYleisradion uutisissa kerrottiin29.3.2001 maailmanpankin pääjohtajan kasvojen tuhrimisesta kakulla. Uutisen mukaan pääjohtajan tiedotustilaisuuden alku viivästyi, ”koska nuori mies heitti kakun hänen naamaansa”. Asiasta kerrottiin myös YLE:n tekstitelevisiossa, jossa julkaistun uutisen otsikkona oli ”Maailman pankin johtaja sai kakusta”. Kantelijan mielestä uutiset olivat yksipuolisia, koska niissä ei tuotu ilmi mielenosoittajien motiiveja tai näkökulmia tapahtuneeseen. YLEISRADION VASTAUSYleisradion television uutis- ja ajankohtaistoiminnan päällikkö Ari Järvinen kertoo, että kyseistä uutistapahtumaa käsiteltiin YLE:n tv-uutisissa ja teksti-tv:ssä 29.3.2001 niillä tiedoilla, joiden todenperäisyys oli siihen mennessä paikannettavissa. Itse tapahtuma noteerattiin näkyvästi lähetyksissä, koska sen perusteella oli pääteltävissä turvajärjestelyjen tila sellaiseksi, että vakavimpiinkin seurauksiin johtava ”heittely” olisi ollut helposti mahdollista. Aiheeseen, asian jälkiselvittelyyn ja tekijöiden motiiveihin palattiin näkyvästi seuraavan päivän lähetyksissä, joissa tekijöiden motiiveja selostettiin referoiden. Olisi haastateltukin, mutta ei huppu päässä, joka oli haastateltavaksi tarjoutuneen ehto. RATKAISUJoukkotiedotuksen keskeisiä tehtäviä ovat todenmukaisen ja yleiseltä kannalta merkityksellisen tiedon välittäminen. Hyvän journalistisen tavan perustana on puolestaan kansalaisten oikeus saada oikeita ja olennaisia tietoja, joiden avulla he voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan maailmasta ja yhteiskunnasta. Nyt Yleisradio kertoi uutisissaan välikohtauksesta, joka tapahtui maailmanpankin pääjohtajan tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden keskeyttänyt ”kakutus” näytettiin TV-uutisissa sellaisenaan, ja YLE:n tekstitelevisio selostivat tapahtuman tosiseikat. Välikohtaus tapahtui tv-kameroiden edessä, ja uutisointi antoi tapahtumien kulusta aivan oikean ja totuudenmukaisen kuvan. Asioista pitää voida raportoida tuoreeltaan, eikä toisen osapuolen näkökulmaa tarvitse heti tuoda esille, ellei siihen ole erityisistä syitä. Teko sinällään ei voi perustaa oikeutta saada viesti julkisuuteen. Tässä tapauksessa mielenosoittajien kuuleminen ei ollut tarpeen myöskään asiatietojen tarkistamiseksi. Yleisradio palasi aiheeseen seuraavan päivän lähetyksissä, jolloin se haastatteli toista kakunheittäjää, joka sai nimettömänä esiintyen kertoa tekonsa motiivit. Näillä perusteilla neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu