2983/SL/01

Vapauttava

KANTELUNykypäivän 7.11.2000 julkaisemassa artikkelissa kerrottiin parlamentaarisen tarkastusvaliokunnan tekemästä raportista, jossa Arsenalin entiselle johdolle myönnettyä vastuuvapautta vaaditaan uustutkintaan. Jutun otsikkona oli ”Arsenalin entiselle johdolle myönnettyä vastuuvapautta vaaditaan uustutkintaan / ”Arsenalin johdon toimien tutkinta ei yllä riittävälle huolellisuustasolle”’. Kainalojutun otsikkona oli ”Tietotekniikan professori Arto Karila ryöpyttää rajusti Arsenalin tietohallintopäätöksiä / Miksi jatkuviin budjettiylityksiin ei puututtu?”. Toisessa kainalojutussa haastateltiin kansanedustaja Erkki Pulliaista, joka kritisoi Arsenalin toimintaa valvovia virkamiehiä.Jutun mukaan ”parlamentaarinen tarkastusvaliokunta on toistuvasti kritisoinut Arsenalin tietohallinnon kustannuksia ja epäselvyyksiä sekä vaatinut viranomaista VM:ää niitä selvittämään”. Jutussa kerrotaan tarkastusvaliokunnan raporteissa kiinnitetyn huomiota mm. siihen, että ”kirjanpidolla ja jälkiperittävien Gorilla-nimisellä järjestelmällä ei ollut linkkiä toisiinsa. Näin Gorillan ja kirjanpidon tietoja ei saatu täsmäämää.” Kainalojutussa haastatellun professorin mukaan ”yleisin syy tällaisen käyttöönottoon on puutteellinen ammattitaito. Näin suurella rahalla ja yli budjetin tehtynä tämä on moraalitonta”. Jutun mukaan Arsenalissa ei myöskään noudatettu siirtosääntöä, siis oikeutta siirtää järjestelmät muualle. Artikkelissa professori ihmettelee, miksi sääntöä ei noudatettu ja toteaa tässä yhteydessä, että ”Ei dokumentoimattomalla järjestelmällä mitään tee. Tämä on täysin hyvän tavan vastaista.” Artikkelissa kerrottiin tarkastusvaliokunnan kiinnittäneen raportissaan huomiota myös mm. Arsenalin tietohallinnon johdon ja alihankkijoiden perustaman yhteisyrityksen rooliin, tietohallinnon mittaviin kustannuksiin sekä juuri perintäjärjestelmä Gorillan toimivuuteen.Tietojärjestelmä-investoinneista vastanneelle kantelijalle ei annettu mahdollisuutta kommentoida jutussa esitettyjä väitteitä. Lehti ei ole myöskään julkaissut kantelijan sille lähettämää vastinetta. Kantelun mukaan Nykypäivän juttu perustui samoihin väittämiin, jotka kantelija oli kiistänyt samalle toimittajalle jo 5.6.2000. Silloin kyseinen toimittaja oli tekemässä samasta aiheesta juttua Taloussanomiin, jossa juttua ei kuitenkaan julkaistu. Kantelija oli kertonut toimittajalle, että jälkiperittävät, toteutuneet luottotappiot, eivät ole kirjanpidollisia eriä, eikä niitä voi täsmäyttää. Niiden tasearvo on nolla eli niitä ei ole olemassa. Toimittaja oli tietoinen siitäkin, että aloite Gorilla-järjestelmän korvaamisesta oli tullut kantelijalta. Artikkelissa asia oli kuitenkin käännetty päinvastaiseksi. Vaikka kantelija oli kertonut toimittajalle tarkastusvaliokunnan toimista tekemästään virallisesta kantelusta, siitäkään ei ollut jutussa mitään mainintaa. LEHDEN VASTAUSNykypäivän päätoimittaja Jarmo Virtavirta kertoo kirjoituksessa selostetun Arsenalin tietojärjestelmien vaihdosta, joka oli nostanut lähinnä parlamentaarisessa tarkastusvaliokunnassa esille kysymyksen Arsenalin entisen johon tili- ja vastuuvapaudesta. Jutussa tapahtumien kulkua selostettiin hyvin neutraalisti muutamien asiantuntijoiden haastattelujen valossa. Artikkeli perustui keskeisiltä osiltaan tarkastusvaliokunnan ja puolueettoman asiantuntijan raportteihin, joiden huomioita toimittaja selosti ottamatta itse kantaa asiaan. Toimittaja otti yhteyttä myös kantelijaan. Hänen haastattelussaan ei kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista, joka olisi vaikuttanut jutun sisältöön. Kantelija toimitti jutun julkaisemisen jälkeen toimitukseen omaa materiaaliaan runsain mitoin, mutta siinäkään ei ollut mitään sellaista, joka olisi vaikuttanut itse jutun käsittelyyn. Juttu ei synnyttänyt kantelijalle vastineoikeutta. Päätoimittaja olisi kuitenkin julkaissut kantelijan käsityksiä asiasta, mikäli hän olisi tarjonnut niitä lehdelle jutun muodossa. TOIMITTAJA LAURA CASTRÉNIN VASTAUSToimittaja Laura Castrén kertoo vastauksessaan perustaneensa artikkelinsa parlamentaarisen tarkastusvaliokunnan ja VM:n puolueettoman asiantuntijaryhmän antamiin raportteihin. Koska kummankaan raportin havaintoja ei ole kiistetty tai osoitettu vääriksi, oli niitä Castrénin mielestä voitava referoida lehdessä. Castrén kertoo haastatelleensa myös kantelijaa. Haastattelun aikana ei kuitenkaan tullut esiin mitään sellaista, millä Castrénin mielestä olisi ollut merkitystä hänen juttunsa kannalta. Koska kantelija ei vastannut Castrénin esittämiin kysymyksiin, hän päätti jättää koko haastattelun käyttämättä. Castrén oli haastatellut kantelijaa tehdessään juttua Taloussanomiin. RATKAISUJutussa kerrottiin parlamentaarisen tarkastusvaliokunnan tekemästä raportista, jossa Arsenalin entiselle johdolle myönnettyä vastuuvapautta vaaditaan uustutkintaan. Jutun tiedot perustuivat kyseiseen raporttiin, VM:n asiantuntijaryhmän antamiin raportteihin sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan haastatteluun. Lisäksi jutussa oli kuultu eri asiantuntijoita, jotka kommentoivat Jukka Laitasalon vastuuvapausasiasta antamaa asiantuntijalausuntoa ja Laitasalon käyttämistä asiantuntijana. Arsenalin hallituksen puheenjohtaja sai lisäksi kommentoida sitä, miksi perintäjärjestelmä Gorillasta luovuttiin. Kainalojutuissa haastateltiin kansanedustaja Erkki Pulliaista ja Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professori Arto Karilaa. Pulliainen kritisoi Arsenalin toimintaa valvovia virkamiehiä ja Karila arvosteli Arsenalin tietohallintoa. Jos nimettyä henkilöä arvostellaan tiedotusvälineessä erittäin voimakkaasti, on hyvän journalistisen tavan mukaista tuoda hänen näkökantansa esiin mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä. Neuvoston mielestä jutussa keskityttiin tarkastusvaliokunnan raporttiin, ja kritiikki kohdistui sekä valvonnan pettämiseen että Arsenaliin, ei niinkään kantelijan toimintaan. Kritiikki oli institutionaalista, eikä kantelija joutunut sillä tavalla arvostelun kohteeksi, että häntä olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä. Journalistin ohjeiden mukaan arvostelun kohteeksi joutuneelle on myönnettävä vastineoikeus lehdessä, jos hän sitä perustellusti pyytää. Ellei vastine ole sellaisenaan julkaisukelpoinen, on sen korjaamisesta neuvoteltava kirjoittajan kanssa. Neuvoston mielestä kantelun liitteenä olleet selvitykset eivät täyttäneet vastineen tunnusmerkkejä, eivätkä olisi olleet sellaisenaan julkaistavissa. Koska lehti oli kertonut tämän kantelijalle, se oli täyttänyt neuvotteluvelvollisuutensa, eikä vastineen julkaisematta jättämisessä ollut neuvoston mielestä moitittavaa. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavan tulee ennakolta saada tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hyvän tavan mukaista on myös kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Nyt toimittaja oli haastatellut kantelijaa Taloussanomissa julkaistavaa artikkelia varten. Artikkeli julkaistiin kuitenkin Nykypäivässä. Koska Nykypäivä ei käyttänyt kantelijan Taloussanomille antamia lausuntoja omassa jutussaan.