KANTELUKeskisuomalainen julkaisi 15.12.2000 uutisen, jossa kerrottiin hovioikeuden tuominneen alaikäisen raiskanneen miehen kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Uutisen otsikkona oli ”Seksuaalirikoksesta vankeutta”. Jutussa mainittiin tuomitun nimi. Kantelun mukaan nimen julkaiseminen ei ollut millään tavalla perusteltua. Sillä ei ole voitu saavuttaa huomattavaa yleistä etua, eikä kyseisellä teolla ole ollut lainkaan yhteiskunnallisia seurauksia. Tuomitulla ei myöskään ole mainittavaa taloudellista, poliittista tai taloudellista valtaa. Hän on töissä rakennuksilla kirvesmiehenä. Kantelija ei ole kyseinen kirvesmies, joka tuomittiin.LEHDEN VASTAUSKeskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Erkki Laatikainen kertoo lehden julkistavan vakavista rikoksista huomattavan rangaistuksen saaneiden henkilöiden nimen. Tuomittu kuuluu tuomion ja tekonsa perusteella varauksetta tähän ryhmään. Erityisesti pienten lasten vanhemmat haluavat tietää seksuaalirikoksesta tuomitun henkilön nimen, koska tieto mahdollistaa lapsen turvallisuuden parantamisen. Nimenomaan yleinen etu edellytti nimen julkistamista Keskisuomalaisessa, jolla on Äänekosken seutukunnalla myös paikallisen tiedonvälittäjän rooli. Asia kerrottiin yhdellä palstalla, ja teksti oli tyylikkään hillitty mutta samalla riittävän informatiivinen. RATKAISUHyvän journalistisen tavan mukaan nimen julkaiseminen rikosasiassa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Nimen julkaisemista on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen ja asetettava vastakkain se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa ja se yleinen merkitys, joka nimen julkaisemisella on. Tuomitun rangaistuksen pituus ei riitä nimen julkaisemisen perusteeksi, vaan huomiota on kiinnitettävä niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin.Tuomioistuinkäsittely on julkinen, ja käytännössä oikeudenkäytön julkisuus toteutuu keskeisesti tiedotusvälineiden kautta. Osaltaan tämä julkisuus vahvistaa kansalaisen oikeusturvaa saattamalla syytteen ja tuomion perusteet yleiseen tietoon ja avoimesti arvioitavaksi. Tässä tapauksessa tuomio oli kaksi vuotta kuusi kuukautta vankeutta ehdottomana. Seksuaalirikokset, joista tuomio annettiin, kohdistuivat 13-vuotiaaseen lapseen. Rikokset olivat erittäin vakavia, ja nimi julkaistiin vasta hovioikeuden päätöksen jälkeen. Tuomitun teot olivat herättäneet paikkakunnalla niin suurta yleistä huomiota, että nimen julkaiseminen oli myös yleisen tiedon tarpeen vuoksi perusteltua. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu