2976/SL/01

Vapauttava

KANTELUSanomalehti Karjalainen julkaisi 16.9.2000, 1.12.2000 ja 5.12.2000 uutiset, joissa kerrottiin kantelijan tekemistä rikoksista. Juttujen otsikkoina olivat ”Poliisi tutkii miljoonan markan petossarjaa”, ”Avioparin huima petoskierre päättyi Pohjois-Karjalaan” ja ”Pitkä vankeustuomio petossarjasta”. Kantelija kertoo, että tosiasiassa hänet tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia, selvityskuluja ja oikeudenkäyntikuluja noin 480.000 markkaa, joten kyse ei ollut miljoonan markan petossarjasta, kuten ensimmäisessä uutisessa väitettiin. Toinen juttu antoi puolestaan kantelijan aviopuolison osuudesta täysin virheellisen kuvan ja perustui yksinomaan syyttäjän näkemyksiin asioista. Lisäksi juttu oli kokonaisuudessaan kirjoitettu tavanomaisesta asiatyylistä poiketen erittäin värikkäitä ja kantelijan kannalta kielteisiä sanamuotoja käyttäen. Uutinen antoi sen kuvan, että tekoja koskevat tiedot olisivat perustuneet käräjäoikeudessa käsiteltyyn, mikä ei pidä paikkansa, koska tekojen käsittelyä ei oltu edes aloitettu. Kolmannessa uutisessa mainittiin kantelija nimi, mikä on aiheuttanut huomattavaa haittaa paitsi kantelijalle itselleen niin myös hänen lähisukulaisilleen. LEHDEN VASTAUSKarjalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Sitari kertoo ensimmäisen jutun olleen tyypillinen lyhyt käräjäuutinen, jossa kerrottiin syylliseksi epäillyn vangitsemisesta käräjäoikeudessa. Jutussa ei mainittu nimiä. Lopputulos kertoo, että juttu oli mitoitettu aivan oikein. Toinen uutinen perustui käräjäoikeuden käsittelyssä esille tulleisiin seikkoihin. Jutun laajuuteen oli syynä tapahtumaketjun monisärmäisyys. Nimiä ei mainittu tässäkään vaiheessa. Kolmannessa jutussa kerrottiin tuomiot, ja pääsyytetyn nimen mainitseminen pitkän ehdottoman vankeustuomion yhteydessä oli paikallaan. Tiedot vahinkojen suuruudesta on kussakin jutussa kerrottu sen hetkisen tiedon mukaan. RATKAISUKantelun kohteena on kolme uutista, joissa kerrottiin kantelijan ja hänen aviopuolisonsa tekemistä rikoksista. Ensimmäisessä uutisessa petossarjan suuruus kerrottiin sen hetkisen tiedon valossa. Seuraavassa jutussa tapahtumien paikoin hyvinkin yksityiskohtainen kuvaus perustui puolestaan syytekirjelmän eri syytekohtiin. Jutun tyyli oli lennokas, mutta sen sisältö vastasi syytekirjelmää. Myös se, että väitteet perustuivat syytekirjelmään, tuli jutussa selvästi esille. Näissä uutisissa ei mainittu nimiä, mutta kolmannessa uutisessa kerrottiin pääsyytetyn, siis kantelijan, nimi. Hyvän journalistisen tavan mukaan nimen julkaiseminen rikosasiassa on perusteltua vain, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Tuomitun rangaistuksen pituus ei riitä nimen julkaisemisen perusteeksi, vaan huomiota on kiinnitettävä niin teon laatuun, tekijän asemaan kuin julkaisemisajankohtaankin. Nyt kantelija tuomittiin 2 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ja nimi julkaistiin vasta tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Lisäksi nimen julkaisemisella oli yleistä merkitystä ottaen huomioon rikossarjan mittavuus. Siitä, että myös kantelijan aviopuoliso on jutusta tunnistettavissa kantelijan nimen julkaisemisen seurauksena, ei lehti ole vastuussa. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Karjalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.