KANTELU Energia-lehti julkaisi numerossa 9/2000 lyhyen artikkelin Tampereen energia-messuilla tekemästään kyselystä. Jutun otsikkona oli ”Energiamessujen messukysely / Energia-lehti on ylivoimainen”. Jutun mukaan ”alan lehdistä ylivoimaisessa johdossa on tietysti Energia-lehti. Energia-alan johtava lehti -kysymyksessä Energia-lehti sai äänistä 69 %…”. Kyselyn tulokset esitettiin prosenttisuuksina, mutta jutussa ei kerrottu otoksen suuruutta eikä kyselyyn vastanneiden lukumäärää. Pelkkien prosenttiosuuksien esittäminen ilman otoksen taustatietoja antaa asiasta kantelun mukaan vääristyneen kuvan. LEHDEN VASTAUSEnergia-lehden päätoimittaja Ilkka Leppä kertoo, että samoilla messuilla tehtiin myös puolueeton selvitys, jonka toteutti järjestäjien toimeksiannosta messututkimuksia tekevä yritys. Tutkimuksen lehtiosuudessa Energia-lehti todettiin selkeästi alan merkittävimmäksi tiedonvälittäjäksi. Vielä selvempi voittaja lehti oli sen itse toteuttamassa kaavakekyselyssä. Lepän mukaan Energia-lehti on kaikkien käytettävissä olevien selvitysten ja asiantuntija-arvioiden mukaan energia-alan johtava lehti, vieläpä huomattavalla marginaalilla. Näin ollen kantelun kohteena olevien artikkelien antama kuva energia-alan mediatilanteesta on täsmälleen oikea. Kyseiset artikkelit, joissa käsiteltiin muiden asioiden ohella energia-alan lehtikysymyksiä, olivat luonteeltaan uutisia, ei tutkimusraportteja. Uutistyyppisissä lyhyissä artikkeleissa ei voida ottaa esille kaikkia asiaan mahdollisesti liittyviä yksityiskohtia kuten esimerkiksi tutkimusmenetelmiä ja vastaajien määriä. RATKAISUTiedotusvälineillä pitää olla mahdollisuus käsitellä itseäänkin koskevia tutkimustuloksia, vaikka tutkimukset olisivat niiden itsensä tekemiä. Neuvoston mielestä jutussa olisi kuitenkin pitänyt kertoa ainakin otoksen suuruus sekä kyselyyn vastanneiden lukumäärää. Kun ne jätettiin kertomatta, lukija saattoi jäädä epäilemään, että lehti on tarkoitushakuisesti jättänyt kertomatta olennaisia asioita, joilla olisi ollut merkitystä arvioitaessa messukyselyn luotettavuutta. Tällainen menettely olisi omiaan vähentämään lukijoiden luottamusta lehdissä julkaistuihin tutkimuksiin. Nyt jutussa raportoidut tulokset eivät antaneet esitetyn aineiston perusteella väärää kuvaa energia-alan mediatilanteesta. Lisäksi lehti mainitsi itsensä kyselyn suorittajaksi. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Energia-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu