KANTELUKauppalehti julkaisi 18.9.2000 kotimaista matkapuhelintutkimusta käsitelleen artikkelin, johon kantelija laati vastakirjoituksen. Se julkaistiin 28.9.2000. Kauppalehden päätoimittaja käsitteli kantelijan kirjoitusta seuraavan päivänä julkaistussa kolumnissa tavalla, joka oli kantelijan mielestä halventava ja asiaton. Kolumnissaan päätoimittaja kertoi moniarvoisen Kauppalehden julkaisseen ”Suomen sähköyliherkät ry:n tiedotusyksikön tiedottajattaren kirjoituksen, jossa varoitettiin kännyköiden, tietokoneiden yms. vaaroista”. Kantelija laati kolumnin johdosta vastineen, jota lehti ei julkaissut. Sen sijaan lehti julkaisi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin laatiman vastineen kantelijan kirjoitukseen. Kantelija katsoo, että hänelle syntyi vastineoikeus myös tutkimusprofessorin kirjoituksen johdosta. LEHDEN VASTAUSKauppalehden vastaava päätoimittaja Lauri Helve kertoo kantelijan kommentoineen mielipidekirjoituksessaan mm. Työterveyslaitoksen kännykkätutkimusta, josta oli julkaistu selostus Kauppalehti Extrassa 18.9.2000. Päätoimittajan perjantaikolumnin ensimmäisessä kappaleessa viitattiin asiallisesti kantelijan kirjoitukseen. Seuraavat viisi kappaletta käsittelivät Suomen energiapolitiikkaa. Sähköyliherkkyyttä käytettiin kolumnin tyylikeinona yleistämään herkkää suhtautumista sähköenergiaan ja erityisesti sen erilaisiin tuotantotapoihin. Koska kolumni ei koskenut kantelijan polemisoimaa matkapuhelimien vaarattomuutta tai vaarallisuutta ja koska kantelija oli jo vastannut Työterveyslaitoksen kantaan, Kauppalehti katsoi keskustelun kännyköiden vaarallisuudesta päättyneeksi tällä erää. Koska Työterveyslaitos toimitti kantelijan kirjoitukseen vastineen, se vielä julkaistiin 4.10.2000. RATKAISUKantelija kommentoi kirjoituksessaan 28.9.2000 Kauppalehti Extrassa 18.9. julkaistua juttua, jossa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori kertoi laitoksen kännykkätutkimuksesta. Kantelija arvosteli kohtuullisen voimakkaasti kyseistä tutkimusta katsoen, ”ettei tutkimus täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä”. Kantelijan mukaan ”puitteet olivat samanlaiset kuin jos huonokuuloisuutta tutkittaisiin meluisassa tehdashallissa”. Kantelijan kirjoitus synnytti vastineoikeuden professorille, ja lehti julkaisi professorin vastineen 4.10. Vastineessaan professori viittaa nimeltä mainiten kantelijan kirjoitukseen, mutta ei millään tavalla arvostele kantelijaa. Kantelijalle ei syntynyt vastineoikeutta tästä kirjoituksesta.Päätoimittaja kommentoi kantelijan kirjoitusta kolumnissaan, joka otti kantaa Suomessakin käytävään, matkapuhelimien aiheuttamia haittoja koskevaan keskusteluun. Voimakkaat ja subjektiiviset arviot ovat tällaisessa kirjoittelussa hyväksyttäviä. Lisäksi julkisissa tehtävissä toimivien henkilöiden on varauduttava siihen, että heitä voidaan arvioida kärkevästikin. Arvostelu ei kuitenkaan saa olla henkilökohtaisesti loukkaavaa. Merkittävä ero on siinä, arvostellaanko henkilöä hänen julkisessa roolissaan, esimerkiksi työtehtävissään, vai kohdistuuko arvostelu henkilökohtaisiin, yksityiselämän piiriin kuuluviin seikkoihin. Kolumni kohdistui kantelijan julkiseen tehtävään sekä hänen edustamansa yhdistyksen toimintaan. Vaikka kolumni oli kantelijaa ja yhdistystä käsitelleissä kohdissa tyylitön, se ei neuvoston mielestä kuitenkaan kohdistunut kantelijaan sillä tavoin, että hänelle olisi sen johdosta syntynyt vastineoikeus. Kantelijan kirjoitusta onkin pidettävä tavallisena yleisönosastokirjoituksena. Mielipidekirjoitusten julkaiseminen on päätoimittajan harkinnassa, eikä lehdillä ole velvollisuutta niiden julkaisemiseen. Näillä perusteilla Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Menu